Perusterveydenhuolto on Suomessa aliresursoitu. Lääkärille pääsyä voi joutua odottamaan useita viikkoja. Tilanne vaihtelee maan eri osissa ja myös hyvin toimia terveyskeskuksia löytyy.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan keväällä 2021 kiireettömälle lääkärin vastaanottokäynnille pääsi viikossa yli 60 prosentissa kaikista käynneistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin huomattavia. Lounais-Suomessa lääkärille pääsy oli maan heikointa, 52 prosenttia käynneistä.

Yksi esimerkki heikommin toimivasta osa-alueesta ovat mielenterveyspalvelut. Mielenterveyshoitoon pääsyä pitää odottaa pitkään, hoitosuhteet ovat katkonaisia ja psykoterapiaa on huonosti saatavilla. Monilla toipuminen hidastuu ja osa menettää työ- ja toimintakykynsä ja elämänhallintansa sairauden edetessä. Esimerkiksi masennustilan vuoksi jää vuoden sairauslomakauden jälkeen kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle yli 4 000 henkilöä vuodessa.

Psykiatrina tiedän, että masennukseen on olemassa tehokkaita hoitoja – vain resurssit puuttuvat. Masennuksesta toipumisen ennuste on
lähtökohtaisesti hyvä. Liian paljon on kuitenkin ihmisiä, jotka jäävät ilman tehokasta hoitoa. Tästä aiheutuu paljon kärsimystä potilaille ja heidän läheisilleen.

Onko meillä varaa parempiin mielenterveyspalveluihin? Yhteiskunnalla on tällä hetkellä varaa maksaa mielenterveyshäiriöistä aiheutuvat noin 11 miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Tällainen summa kertyy, kun mukaan lasketaan varsinaisten hoitokulujen lisäksi epäsuorat kustannukset, joista arvioidaan kertyvän kaksi kolmannesta koko kustannustaakasta.

Epäsuoria kustannuksia aiheutuu sosiaalipalveluista, sairauslomista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja työpanosten menetyksistä. Sijoitus mielenterveyshoitoon tuottaa hoitokulujen kattamiseen tarvittavan lisärahoituksen vähentyvistä epäsuorista kustannuksista.

Varhainen tuki perusterveydenhuollossa on edullisempaa kuin se, että ihminen jätetään ilman hoitoa, kunnes hänen sairautensa pahenee ja vaatii kalliimpaa erikoissairaanhoitoa. Inhimillisen kärsimyksen hintaa ei voi rahassa mitata, mutta senkin määrä vähenisi, jos potilaat saisivat nopeasti tehokasta hoitoa.

Vuoden 2023 alussa Suomessa aloittavat hyvinvointialueet, joiden pitäisi nimensä mukaisesti tuottaa hyvinvointia. Tämän toteutuminen edellyttää vahvaa perusterveydenhuoltoa, jonka keskeisenä osana ovat hyvät mielenterveyspalvelut.

Jukka Kärkkäinen
Lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri
Aluevaaliehdokas (vas.)

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here