Lapsen etu edellä hyvinvointialueelle

0

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen kuuluvat yhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin. Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet luovat pohjan koko elämän hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle. Uusien hyvinvointialueiden rakentamisessa on tärkeää ottaa heti alusta alkaen käyttöön lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevat käytännöt, kuten lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi ja perhekeskustyö. Pidetään lapsi etusijalla.

Sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä hyvinvointialueen että kunnan tehtäviin. Hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, silloin kun tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on Suomessa vahva painotus fyysisen terveyden ja liikunnan edistämiseen. Mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Koronakriisi on entisestään lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita, kuten yksinäisyyttä ja mielenterveyden ongelmia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kiinnitettävä erityisesti huomiota lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen.
Lasten ja perheiden kannalta on tärkeää, että heitä koskevat palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden ja että palvelut löytyvät läheltä. Siksi Varsinais-Suomeen tarvitaan hyvinvointialueen kattava verkostomainen perhekeskus, jota tukee sähköinen perhekeskus.

Perhekeskuksissa palveluja toteutetaan sektorirajat ylittäen ja sovittaen yhteen niin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan sivistyspalvelut kuin järjestöjen ja seurakuntien toiminnot. Hyvinvointialueen verkostomaiseen perhekeskukseen kiinnittyisi jo olemassa oleva, kunnissa tehty perhekeskustyö

Perhekeskustoiminnassa palvelupolut on tehtävä niin selkeiksi, että perhe löytää helposti tarvitsemansa avun omassa lähiympäristössään. Palveluista on tiedotettava aktiivisesti ja kannustettava perheitä hakemaan apua ja tukea jo varhaisessa vaiheessa. Perus- ja erityistason palveluiden välisiä raja-aitoja tulee madaltaa ja erityspalveluiden osaamista on tuotava perustasolle.

Järjestöt ovat tärkeitä hyvinvointialueen ja kunnan kumppaneita. Hyvinvointialueen ja kunnan on varmistettava alueella toimivien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien järjestöjen toimintaedellytykset ja vaikutusmahdollisuudet. Tämä tarkoittaa esimerkiksi toiminta-avustusten myöntämistä ja tilojen antamista järjestöjen käyttöön.
Järjestöjen mukanaolo varmistetaan toimivalla koordinaatiolla, järjestöjen edustuksella perheiden tukea ja palveluita linjaavissa perhekeskusverkostoissa ja -työryhmissä sekä yhteistyösopimuksilla.

Perhekeskustoimintaan järjestöt tuottavat asiantuntijapalveluita ja organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa. Järjestötoimintaa, esimerkiksi MLL:n perhekahviloita, löytyy lähes jokaisesta Varsinais-Suomen kunnasta. Jo olemassa olevat rakenteet, toiminnat ja palvelut on otettava huomioon perhekeskustoimintaa organisoitaessa ja palvelukokonaisuutta yhteen nivoessa.

Hyödyntämällä olemassa olevaa toimitaan resurssiviisaasti ja varmistetaan lapsiperhepalvelut lähelle perheitä jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa.

Marika Jokela
Puheenjohtaja
MLL Loimaan kaupungin yhdistys ry

Katja Rippstein
Järjestöpäällikkö
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry

 

 

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here