Meidät suomalaiset on opetettu käymään joka kuudes vuosi tammikuun neljäntenä sunnuntaina äänestämässä maallemme presidenttiä. Tänä vuonna kyseisenä päivänä meidän tulee ensimmäistä kertaa lähteä vaaliuurnille valitsemaan tulevalle hyvinvointialueellemme aluevaltuustoa.
Nämä vaalit ovat tähän asti selvimmin havaittava välietappi kohti vuoden 2023 alusta aloittavia hyvinvointialueita. Hyvinvointialueet taas ovat lopputulema maassamme lähes 20 vuotta työstetystä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Uusien hyvinvointialueiden vastuulle tulee niin ikään palo- ja pelastustoimen järjestäminen toimialueellaan. Isoja asiakokonaisuuksia jotka vaikuttavat monella tapaa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen alueellamme.
Uudistuksen myötä edellä kerrotut palvelut siirtyvät uusille, aiempaa leveämmille hartioille ja niiden tuottajien määrä vähenee ratkaisevasti. Tavoitteena on, että erilaiset rajapinnat sekä hallinnolliset väliportaat vähenevät ja palveluita pystytään vahvistamaan. Tulevaisuuteen katsottaessa palvelutarpeet tulevat väistämättömästi lisääntymään väestön ikääntymisen ja huoltosuhteen heikkenemisen kautta.
Tästä syystä uudistuksen kautta ei pidä puhua säästöistä, vaan kustannusten kasvun hillitsemisestä. Samoin on rehellistä puhua nykyisten palveluiden turvaamisesta ja vahvistamisesta, eikä uusien palveluiden runsaasta tarjonnasta. Keskusta on ottanut vaaliohjelmassaan tavoitteeksi vähintään yhden sote-aseman jokaiseen kuntaan. Näillä sote-asemilla ei varmasti ole saatavilla vastausta jokaiseen palvelutarpeeseen, mutta niiden tulee luoda se hyvä arjen turva lähellä ihmistä.
Niiden tulee olla paikka jonne voi mennä kertomaan murheensa sen kohdalle osuessa ja saada asiantunteva apu asioiden ratkaisemiseksi. Isommat ja harvemmin elämää koskettavat palvelut, kuten vaikkapa isommat leikkaukset, voivat olla etäämmälläkin koska niitä myös harvemmin tarvitaan, mutta hyvien ja laadukkaiden peruspalveluiden tulee olla lähellä ihmistä.
Aluevaaliehdokkaana haluan tuoda muutaman painopisteen esille siitä, mitkä asiat näen tärkeänä tulevalla hyvinvointialueella. Ensimmäinen niistä on ennaltaehkäisy. Erityisesti lasten ja nuorten pahoinvointiin tulee puuttua riittävän varhain ennakoivalla otteella.
Korona-aika on tuonut nämä haasteet aiempaakin karummalla tavalla esiin ja niihin haasteisiin pitää pyrkiä määrätietoisesti vastaamaan. Iäkkäiden ja toimintarajoitteisten hyvästä ja turvallisesta arjesta tulee huolehtia. Kotona asumisen tulee olla aina mahdollista, jos ihminen itse niin haluaa ja se on turvallista. Palveluluiden tulisi mukautua tarpeen mukaan ja tukea kotona-asumista. Palveluiden piiriin tulee ohjautua yhden luukun kautta.
Kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat yhden järjestäjän vastuulla, asiakkaan tulee päästä oikeaan palveluun oman sote-asemansa kautta. Nykyisessä mallissa palvelun tarvitsija voi jäädä liian helposti palveluiden väliinputoajaksi.
Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä haluan kiinnittää huomiota hyvinvointialueen henkilöstöön. Hoito- ja pelastusalalla kamppaillaan tällä hetkellä jatkuvan työvoimapulan kanssa, eikä sitä asiaa voida ratkaista vain koulutuspaikkoja lisäämällä. Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen, osaamisen kehittäminen ja hyvä johtaminen turvaavat laadukkaan palvelun ja asiakasturvallisuuden.
Edellä mainitut asiat ovat vain osa niistä asioista jotka uusi hyvinvointialue arjessaan kohtaa. Oleellista on kuitenkin, että palvelut ovat yksittäisiä kuntia vahvemmalla toimijalla mutta kuitenkin lähellä ihmistä ja saavutettavissa. On keskeistä, että tulevan hyvinvointialueen rakentamisessa kuuluu koko Varsinais-Suomen ääni. Ei ole yhdentekevää onko tulevaisuuden suunta keskittävä vai hajauttava. Tämän vuoksi on tärkeää, että me kaikki muistamme käyttää äänioikeuttamme aluevaaleissa. Lähipalveluiden puolesta.
Pekka Kuusisto
Aluevaaliehdokas (kesk.)
Laitila