Varsinais-Suomi on yksi niistä maakunnista, joka lähti sote-uudistuksen toimenpanoon takamatkalta. Maakunnassamme on nykyisellään 25 eri palveluntuottajaa ja 41 eri potilastietojärjestelmää. Uusi sote-alue tulee olemaan yli 20 000 ihmisen työpaikka. Vuositasolla kyse on 2,2 miljardista eurosta. Nyt kentältä kuitenkin kantautuu viestiä, että valmistelu on saatu toden teolla käyntiin.
Jo tämän vuoden lopussa hyvinvointialueiden ympäri Suomen on oltava valmiita ottamaan hartioilleen koko sote-järjestelmän ja pelastustoimen pyörittämisen. Kuten olen useaan otteeseen todennut, on hallituksen asettama aikataulu erittäin tiukka. Monissa maakunnissa tulee kova kiire saada perusasiat haltuun ennen seuraavia uudenvuodenjuhlia.
Aluevaltuustoilla meneekin ensimmäinen vuosi pitkälti perusteiden rakentamisessa. Oleellisinta on, ettei vuonna 2023 mikään kriisiydy. Palkanmaksun on sujuttava ja ambulanssin tultava, kun on hätä. Varsinaiseen palvelurakenneuudistuksen ehtii sitten myöhemmin ensimmäisellä kaudella, kun apupyörät on otettu pois.
Tulevan aluevaltuuston tavoitteena on saada potilaat jonoista hoitoon. Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalityö ja pelastuspalvelut on hitsattava yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa potilas on pomo, ei pompotettava.
Lisäksi veroeurot on saatava riittämään. Tässä ristipaineessa on tärkeä välttää virheitä. Aluevaltuustojen tulisikin uudistamistyössään ottaa ohjenuoraksi, että sitä mikä toimii ei pitäisi rikkoa. Tällä viittaan erityisesti Tyksiin ja sen aluesairaaloihin.
Tyks Loimaan sairaala on tärkeä kivijalka koko maakunnalle myös tulevaisuudessa. On päivänselvää, että Loimaalla on tarve kunnolliselle päivystykselle myös iltaisin. Turkuun ja Saloon kestävä tunnin ajomatka on todella pitkä arkisten haaverien tai tarkastusten takia. Meidän varsinaissuomalaisten on jatkossakin kyettävä turvaamaan riittävät kansalliset resurssit ja tutkimusrahoituksen määrä Tyksille. Vain siten voimme huolehtia myös kattavasta aluesairaalaverkostosta ja sen kehittämisestä.
Sote-uudistukseen on ladattu kovat odotukset. Uudistaminen kannattaa aloittaa pienistä arkisista asioista, esimerkiksi ottamalla kuntien parhaimpia käytäntöjä käyttöön koko maakunnassa. Esikuvia voi hakea niin Varsinais-Suomesta kuin muualta.
Esimerkiksi Kolarin kunnassa ei käytännössä ole hoitojonoja, sillä etävastaanottojen hyödyntäminen on maan ahkerinta. Erityisesti pienemmät paikkakunnat voivat hyötyä tällaisesta digitalisaation tarjoamasta vetoavusta lähipalveluiden tukemiseksi.
Mikäli aluevaltuutetut pystyvät lunastamaan edes osan uudistuksen lupauksista, ottaa hyvinvointiyhteiskunta isoja harppauksia 2020-luvulla.
Petteri Orpo
Puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kok.)
Turku