LOIMAA, ORIPÄÄ Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoryhmät neuvottelevat parhaillaan uuden aluevaltuuston luottamuspaikoista.
Loimaalaisista aluevaltuutetuista Jari Välimäki (kesk.) ja Maarit Koivisto (vas.) kertovat, että he ovat kiinnostuneita ja tarvittaessa käytettävissä aluehallitukseen, jos sitä heiltä aikanaan kysytään.
Paikkaneuvotteluissa mukana oleva keskustan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä on sitä mieltä, että jokaisesta seutukunnasta on saatava vähintään yksi jäsen aluehallitukseen. Aluehallitukseen voi tulla yhteensä 15 paikkaa. Ala-Nissilä ei havittele itse aluehallitukseen, koska keskustan ryhmäjohtajan tehtävä työllistää sen verran.
Oripäästä aluevaltuustoon valittu keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja ja valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoittaa, ettei hän tavoittele muiden vastuidensa vuoksi hyvinvointialueen keskeisimpiä luottamustoimia.
– Tarkoitan tällä sekä puheenjohtajistoa että hallitusta. Taustalla tuen ja vaikutan keskustan linjaan vahvasti myös Varsinais-Suomessa. Ryhmässämme on valtavan hyvää osaamista, myös Loimaan seudulta valittuna, hän sanoo.
Loimaalaisista aluevaltuutetuista Teija Ek-Marjamäki (kesk.) sanoo olevansa yleisesti kiinnostunut ja käytettävissä eri tehtäviin. Paikkoihin hän ei ota kantaa, koska koko hyvinvointialueen luottamuselinorganisaatiosta ei ole toistaiseksi varmuutta.
Aluevaltuutettu Marke Tissari (sd.) toivoo pääsevänsä sellaisiin toimielimiin, joissa hän pystyy hyödyntämään osaamistaan esimerkiksi työikäiseen väestöön ja järjestötoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Jos se tarkoittaa paikkaa aluehallituksessa, sekin sopii hänelle.
Ek-Marjamäki arvioi yleisesti, että Loimaan seudulta voisi olla saatavissa kaksikin paikkaa aluehallitukseen. Viiden loimaalaisen ja yhden oripääläisen aluevaltuutetun lisäksi Loimaan seutukunnasta on aluevaltuutettuna Sanna Pitkänen (kok.) Pöytyältä ja Lauri Heikkilä (ps.) Marttilasta eli yhteensä kahdeksan aluevaltuutettua.
Aluevaaleissa Varsinais-Suomessa Jari Välimäki oli keskustan toiseksi suosituin ehdokas Annika Saarikon jälkeen.
– Tavoitteeni on olla tulevan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen, Välimäki sanoo suoraan, mutta hän kuitenkin muistuttaa, että paikkoja jaettaessa huomioidaan esimerkiksi lain vaatimukset sukupuolten välisestä tasa-arvosta.
Maarit Koivisto kertoo, että vasemmistoliiton alustavissa arvioissa puolue voisi saada aluehallitukseen kaksikin paikkaa, joista toinen paikka voisi olla muulta kuin Turusta tulevalle aluevaltuutetulle.
Koivisto oli aluevaaleissa vasemmistoliiton neljänneksi suosituin ehdokas Varsinais-Suomessa. Puolueen kolme eniten ääniä saanutta ehdokasta tulevat Turusta, joten Koivisto oli suosituin niistä ehdokkaista, joiden kotikunta on muu kuin Turku.
Kysymykseen siitä, kiinnostaisiko Jari Välimäkeä paikka aluehallituksen varapuheenjohtajistossa, hän joutuu harkitsemaan vastaustaan hieman kauemmin, etenkin jos kyse on puolipäiväisestä luottamustyöstä.
– Mahdollista se on, hän miettii ja sanoo, että varapuheenjohtajan paikka vaatisi sitä, että hän luopuu asiantuntijalääkärin työstään Kelassa.
Mitä luottamuspaikkoja ylipäätään jaetaan?
VARSINAIS-SUOMEN hyvinvointialueella riittää samaan aikaan neuvoteltavaa ja ratkaistavaa myös esimerkiksi siinä, mitä lautakuntia hyvinvointialueelle tulee lakisääteisten toimielinten lisäksi.
Jari Välimäki (kesk.) huomauttaa, että virkamiesvalmistelussa hahmoteltua niin sanottua ikä- tai elinkaarimallia on vahvasti kyseenalaistettu. Tällä mallilla lautakunnat voisivat jakautua esimerkiksi siten, että lasten ja nuorten asioista huolehtisi oma lautakuntansa sekä työikäisistä ja iäkkäistä niin ikään omat lautakuntansa. Välimäen mielestä tässä mallissa olisi väliinputoajia, kuten vammaiset ja pitkäaikaissairaat, jotka kuitenkin käyttävät palveluita paljon.
Maarit Koivisto (vas.) ei pidä mahdottomana sitä vaihtoehtoa, että alkuvaiheessa perustettaisiin ainoastaan lakisääteiset pakolliset toimielimet. Valmistelun ja neuvotteluiden edetessä luottamuselinorganisaatiota täydennettäisiin myöhemmin muilla lautakunnilla. Hän viittaa organisaation keskeneräisyyteen ja jopa sekavuuteen sekä siihen, että valmistelua on leimannut kiire.
– Nyt hahmoteltu malli ei tue sote-palveluiden integraatiota.
Marke Tissari (sd.) nostaa esille sen vaihtoehdon, että ei-pakolliset lautakunnat voisivat toimia valmistelevina, väliaikaisina lautakuntina ensimmäisen vuoden ennen kuin hyvinvointialue varsinaisesti aloittaa ensi vuoden alusta. Tilannetta voitaisiin katsoa uudelleen loppuvuodesta.
Olavi Ala-Nissilä (kesk.) muistuttaa, että aluevaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuun 2. päivä ja tekee muun muassa henkilövalintoja. Hän arvioi, että luottamuspaikat tullaan tuolloin täyttämään, mutta välttämättä kaikki valinnat eivät ole lopullisia, koska organisaatiorakennetta katsotaan varsin todennäköisesti uudelleen vielä loppuvuodesta, marraskuussa.