LOIMAA/ALASTARO Pörssisähkön hinta on noussut kesästä alkaen. Joulukuun alussa se rikkoi aiemmat ennätykset.
Sallila Energian energiamyynnin liiketoimintajohtaja Raimo Prusi muistuttaa, että suurimpaan osaan heidän asiakkaistaan sähköpörssin hetkelliset huippuhinnat eivät vaikuta millään tavoin.
– Valtaosalla Sallila Energian asiakkaista on määräaikainen sähkösopimus. Siinä on määritelty kilowattitunnille kiinteä hinta. Kun määräaikainen sopimus solmitaan, sähköpörssin hintoihin liittyvän riskin ottaa kantaakseen sähköenergiaa myyvä yhtiö.
SPOT-MARKKINAAN perustuvan sopimuksen tehneillä asiakkailla tilanne on toisin.
Niin sanotun spot-sähkön hinta vaihtelee Pohjoismaiden Nord Pool -sähköpörssin tuntihinnan mukaan. Tuntihinta määräytyy spot-markkinoilla toimivien sähkön ostajien ja myyjien käymän kaupan perusteella.
– Meillä näitä spot-sähköasiakkaita on vain muutama prosentti kaikista yksityis- ja yritysasiakkaista. Tarjoamme ja suosittelemme käytännössä aina kaikille ensimmäiseksi määräaikaista sähkösopimusta.
Jotkut asiakkaat kuitenkin haluavat juuri spot-markkinaan perustuvan sähkösopimuksen.
– En osaa määritellä tyypillistä spot-sopimuksen tekijää, mutta käytännössä hän luottaa, että vapailta markkinoilta saa sähköä määräaikaista sopimusta edullisemmin, ja hän on valmis ottamaan hinnan nousuun liittyvän riskin, Prusi sanoo.
SÄHKÖN pörssihintaan sidotut sopimukset olivatkin pitkään edullisia. Viime kesän lopulla tilanne kääntyi. Spot-sopimuksiin liittyvä riski toteutui, ja keskustelu sähkön hinnasta velloi laidasta laitaan.
Kun kiivaan keskustelun kanssa samaan ajankohtaan osuivat kylmät marras- ja joulukuu, monella määräaikaisen sähköenergiasopimuksen tehneellä kuluttajalla – varsinkin sähkölämmittäjällä – menivät puurot ja vellit sekaisin.
Useimpien sähkölämmittäjien joulukuun sähkölasku oli huomattavasti suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Määräaikaisen sähkösopimuksen tehneillä tämä johtui kuitenkin säästä, ei sähköpörssin heilahteluista. Ilmatieteen laitoksen Jokioisten observatoriossa joulukuun keskilämpötilaksi mitattiin –7,1 astetta. Vuotta aiemmin se oli 0,3 astetta plussan puolella.
Jos sähkön hinta pysyy totuttua korkeammalla tasolla, se tulee näkymään myös määräaikaisia sähkösopimuksia koskevissa tulevissa tarjouksissa.
SÄHKÖN siirtopuolella hintakehitys näyttää vakaalta.
– Näillä näkymin siirtohinnoitteluumme ei tule muutoksia ennen vuotta 2027, Sallila Sähkönsiirron verkkopuolen liiketoimintajohtaja Hannu Halminen arvioi.
Vuoden 2011 Tapani-myrskystä alkanut sähköverkon siirtäminen maahan on Sallilassa viety niin pitkälle kuin järkevää on. Jatkossa ilmajohtoja korvataan maakaapelein, kun ne tulevat käyttöikänsä päähän. Sallilan pienjänniteverkosta yli 70 ja koko verkoista yli 60 prosenttia on toteutettu maakaapelein.
Ensi vuonna Sallila aloittaa etäluettavien kWh-mittarien uusiminen. Lisäksi suunnitteilla on suurjännitepuolen investointeja lähivuosille.
Sähkön hinnan nousun taustalla kuivuus, yhdistyneet markkinat ja maakaasupula
LOIMAA/ALASTARO Pörssisähkön hinta alkoi nousta viime kesänä. Joulukuun 7. päivä se kapusi Pohjoismaiden Nord Pool -sähköpörssin kaikkien aikojen ennätykseen 124,01 senttiin kilowattitunnilta.
Pörssisähkö maksoi joulukuussa keskimäärin 24,0 senttiä kilowattitunnilta. Hinta oli viisinkertainen vuoden 2020 joulukuuhun verrattuna.
SALLILA ENERGIAN energiamyynnin liiketoimintajohtaja Raimo Prusi näkee, että kilowattitunnin pörssihinnan huimaan nousuun on neljä pääsyytä.
Niistä ensimmäinen on Norjaa ja Ruotsia viime vuonna kiusannut kuivuus. Edullisen vesivoimasähkön tuotanto väheni, mikä lisäsi muun sähkön kysyntää ja nosti hintaa.
Toinen syy on, että siirtokaapeli Norjasta Saksaan valmistui viime vuonna. Se yhdistää Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinat Keski-Euroopan markkinoihin. Sen myötä Pohjolassa vesivoimalla tuotettu edullinen sähkö alkoi virrata Keski-Eurooppaan, missä kilowattitunnista sai paremman hinnan.
– Bisnes on bisnestä. Pitää muistaa, että vaikka Suomeen tuodaan sähköä Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä, sitä myös viedään Baltiaan, missä sähköstä saa paremman hinnan kuin Suomessa, Prusi huomauttaa.
Kolmas syy on polttoaineiden ja varsinkin maakaasun hinnan nopea nousu. Se lisäsi sähkön kysyntää Keski-Euroopassa, mikä siirtyi yhteismarkkinoiden myötä sähköenergian hintaan.
Neljäs syy liittyy kolmanteen. Maakaasun saatavuusvaikeudet ja hinnan nousu lisäsivät myös kivihiilen polttamista energiaksi. Tämä pompsautti päästöoikeuden hinnan pilviin. Sähkön kysyntä ja hinta nousivat edelleen.
– Sähkö menee nyt sinne, mistä siitä saa parhaan hinnan. Tämä vaikuttaa jo koko Euroopan hintatasoon, myös Suomen.
PRUSI SANOO olevansa huono ennustamaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.
– Sen kuitenkin tiedän, että Norjan vesivarastot ovat edelleen alhaalla. Toivottavasti kevät korjaa tilannetta. Sekin on varmaa, että kun Olkiluodon kolmas reaktori alkaa tuottaa sähköä suunnitellulla kapasiteetilla, Suomen tilanne helpottuu. Ydinvoima ei ole niin halpaa kuin joskus ennen, mutta se on tuotantovarmaa. Siihen eivät säät vaikuta, Raimo Prusi toteaa.
– Sen verran uskallan ennustaa, että kun siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan ja Britanniaan ovat nyt olemassa, pörssisähkön hinnan vaihtelu jatkuu.