Uusi osaamisryhmä vauhdittaa osaavan työvoiman saatavuutta Loimaalla. Ryhmään kuuluvat edustajat yrittäjäyhdistyksistä, kauppakamariosastosta, Novidasta, Loimaan evankelisesta opistosta, Turun ammattikorkeakoulusta, Te-toimistosta sekä Loimaan kaupungista.
– Katsoo asiaa sitten tilastojen tai uutisoinnin kautta, niin on selvää, että osaavan työvoiman saatavuus on keskeinen kysymys seutukaupungeille. Haaste on iso, ja siksi mukaan tarvitaan kaikki keinot ja tahot, jotka pystyvät vaikuttamaan, ryhmän koolle kutsunut Loimaan kehittämisjohtaja Paavo Laaksonen sanoo.
Tarkoitus on edistää elinkeino-oppilaitosyhteistyötä läpi eri koulutusasteiden ja kehittää Loimaan alueen koulutustarjontaa. Samoin tavoitteena on edistää kansainvälisten osaajien saatavuutta ja kotouttamista, lisätä työpaikkojen tunnettuutta sekä ennakoida alueen osaamistarpeita.
Onko tulijoita?
– Niin monelta yritykseltä kuulee, että voisi kasvaa, mutta ei löydy työntekijöitä, Alastaron Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Hulmi sanoo ja toivoo nopeita ratkaisuja työvoimapulaan.
Hän kertoo, että hänen edustamassaan Agrikumppanit -yrityksessä avoinna olleisiin työpaikkoihin ei ole ollut suomalaisia työnhakijoita.
– No okei, maatalousalalla on ehkä huonot palkat, mutta työehtosopimuksen mukaan meilläkin maksetaan. Kun yhteen hommaan haettiin ihmisiä ja erikseen mainittiin, että on hyvä palkka, niin kaksi suomalaista haki.
– En tiedä mitä työttömät ovat, eivätkö pysty töihin vai eivät halua tai ehkä he osaavat vääriä asioita. Ehkä ovat kouluttautuneet alalle, jota on kiva tehdä, mutta näille osaajille ei ole tarvetta.
Te-toimiston Timo Laakso muistuttaa, että työttömyysprosentti huitelee maakunnassa jo alle kymmenessä, eli työttömiä on lukumääräisestikin jo vähemmän kuin pitkään aikaan.
– Valitettavasti heistä suuri osa on pitkäaikaistyöttömiä ja tämä määrä kasvaa.
Ketään heistäkään ei ole kuitenkaan iäksi tuomittu ”kortistoon”: Timo Laakso iloitsee, että nykyään on käytössä monialaisia keinoja auttaa ihminen takaisin työelämään vaikka vähän pidempääkin polkua.
– Meillä on kuntoutuksen asiantuntijoita ja työkykykoordinaattoreita, hän mainitsee esimerkkeinä auttajista.
– Ehdottomasti kaikki potentiaali, mikä työttömissä on, pitäisi päästä käyttämään. Jokainen on oma tarinansa.
Hän arvioi myös, että tavallinen suomalainen hakee edelleen ”maanantaista perjantaihin seitsemästä neljään” -työtä.
– Mieluummin halutaan vakituinen työ kuin olla tarvittaessa töihin kutsuttava työntekijä tai sijainen. Milleniaalit ovat ehkä jo eri asia.
Onko asennetta?
Yrityksissä on hätä, Timo Laaksokin tietää.
Monessa firmassa on työvoimapulan vuoksi jo pudotettu hakijoissa rimaa: enää ei välttämättä haetakaan pelkästään oman alan osaajia, vaan osataan nähdä, että toiseltakin alalta tullut on osaaja, joka voidaan kouluttaa.
– Nyt haetaan työntekijöitä, joilla on asennetta ja motivaatiota.
Samaa sanoo Nordic Tractionin toimitusjohtaja Tero Järvinen Loimaan kauppakamariosastosta.
– Työn opetamme, asennetta emme. Tulevaisuuden työssä myös suora työnjohtaminen vähenee. Jokaisen työntekijän pitää osata tehdä ryhmätyötä ja ymmärtää vastuu omasta työstä, hän summaa yritysten ajattelua.
Osaajista kilpaillaan. Loimaalla yrityksissä tarvitaan erityisesti automaation, digitalisaation ja robotiikan osaajia. Tarvetta on koneistajille ja hitsareille ja etenkin insinööreille, Tero Järvinen listaa.
– Tutkimuksessakin esille tullut työn merkityksellisyyden kasvu haastaa johtamista. Meidän pitää nuoremmalle polvelle osata yrityksessä kertoa, miksi jotakin tehdään, mikä tarkoitus työllä on, ja kenelle ja minkä takia sitä tehdään.
Seudun houkuttelevuus, Timo Laakso muistuttaa kilpailutekijöistä.
– Millaista täällä on elää ja asua?
Onko koulutettavia?
– Koulutuksentarjoajan tehtäviin kuuluu tuottaa työvoimaa, mutta on melkoinen haaste pystyä täyttämään työelämän odotukset ja tarpeet, Novida ammattiopisto ja lukion pedagoginen rehtori Petri Lähde sanoo.
Esimerkiksi ikäluokat ovat pienentyneet.
– Noin kahdeksan vuoden päässä nuorten määrä vähenee merkittävästi.
Osaajia koulutetaankin Novidassa myös aikuisista – jo puolet opiskelijoista tulee jatkuvan haun kautta.
– Moni haluaa toisen tutkinnon, moni opiskelee kehittääkseen osaamistaan muutenkin.
Opiskelemaan siis pääsee, kunhan hakee.
– Että ihmiset löytää koulutuksen, se on haaste. Sote-puolella paikkojen lisäystä on tehty koko ajan, kun on saatu opiskelijoita, mutta esimerkiksi kone- ja tuotantotekniikka ei kiinnosta tarpeeksi opiskelijoita.
Petri Lähde sanookin, että jotkut alat tuntuvat vetävän aina eikä vetovoima riipu työllistymisnäkymistäkään.
– Suomessa on vapaus valita ala, jolle haluaa. Meillä ei ole sellaista vahvaa ohjausta kuin esimerkiksi Saksassa.
Hän kuitenkin toivoo, että nuorilla olisi joku pieni pakko lähteä ”edes koittamaan” sellaisiakin aloja, jotka eivät heti tunnu kiinnostavilta.
– Jokainen löytäisi varmasti omansa, kun kokeilisi, hän uskoo ja toivoo, ettei yksikään nuori jäisi vain kotiin.
Koulutuksia voidaan räätälöidä yritysten tarpeisiin ja esimerkiksi rekry-koulutuksia pystytään nopeastikin saamaan pystyyn, Timo Laakso ja Petri Lähde sanovat.
– Jopa parin-kolmen viikon aikana, Timo Laakso lupaa ja toteaa, että niihin on ely-keskuksilla rahaakin.
Ihan yksinkertaista ei ole maahanmuuttajienkaan saaminen työvoimapulan paikkaajiksi. Koulutusta pystytään räätälöimään kyllä, Petri Lähde sanoo. Esimerkiksi Uudessakaupungissa Novida on järjestänyt sosiaali- ja terveysalan sekä kone- ja tuotantotekniikan opetusta englannin kielellä tuettuna maahanmuuttajille.
Miten saataisiin maahanmuuttajia Loimaalle ja heidät pysymään täällä, sitä on pohdittu Novidassa paikallisten yhteistyökumppanien kanssa.
– Jostain syystä maahanmuuttajat haluavat lopulta isoon kaupunkiin.
Onko yhteistyötä?
– Novidan kanssa yhteistyö on jo hyvää, vaikka kehittämistäkin on. Myös ammattikorkeakoulu tulee muistaa ja yhteistyötä on tiivistettävä, Timo Laakso miettii.
Novida ammattiopisto ja lukio on luodannut yrityselämän tarpeita muun muassa koulutusalakohtaisissa neuvottelukunnissa, jotka koostuvat yritysjäsenistä. Samoin Novidassa on yritetty aikaansaada yritysten kanssa kumppanuussopimuksia, joissa olisi ilmaistu sekä koulutuksentarjoajan että yrityksen tahtotila ja tarpeet, jotta molemmissa päästäisiin suunnittelemaan omaa toimintaa ja Novidassa esimerkiksi opetusta niiden mukaan.
Myös esimerkiksi mielikuvaa teknologiateollisuudesta on yritetty muuttaa useilla hankkeilla, joissa on muun muassa tehty vierailuja paikallisiin yrityksiin niin koululuokkien kuin nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa.
Tero Järvisen mielestä on tarpeen päästä näyttämään millaista esimerkiksi työ teknologiateollisuudessa on nykyään.
– Mitä esimerkiksi robotiikka tarkoittaa käytännössä tai miten työt todella ovat pitkälti ”siistiä sisätyötä”. Hallit eivät ole enää likaisia ja savuisia ja huomiota on kiinnitetty niin ergonomiaan, valaistukseen kuin työolosuhteisiin muutenkin.
– Mielikuvat eivät muutu nopeasti ja aina pitäisi keksiä uusia keinoja. Varmasti löytyy uusia ideoita yhdessä, Petri Lähde sanoo.