Loimaalle vastikään perustettu osaamisryhmä perkaa osaavan työvoiman saatavuuden haasteita ( LL 8.2.). Pureksittavana on isoja asioita: yritysten ja oppilaitosten yhteistyön parantamista, koulutustarjonnan kehittämistä ja muun muassa työpaikkojen tunnettuuden lisäämistä.
On muutenkin järkevää saada jokainen ihminen koulutettua, mutta erityisesti tietenkin nyt, kun osaajista on puutetta. Koulutus on tärkeää siksikin, että kouluttamattomien työpaikat ovat vähentyneet.
Viime vuonna voimaan tullut oppivelvollisuuden laajentaminen näyttää nyt onnistuneen tuomaan oppilaitoksille keinoja, joita nämä ovat kaivanneet ( LL 17.2.). Oppilaitokset voivat puuttua esimerkiksi poissaoloihin aiempaa nopeammin, ja hyvä niin, sillä poissaolot voivat enteillä opintojen keskeyttämistä. Samoin uudistus tiukensi syitä, joilla opinnot on sallittua keskeyttää.
Opiskelijat vaihtavat kyllä alaa edelleen ja ehkä jopa useammin kuin ennen, mutta aiempaa harvempi keskeyttää opintojaan kokonaan. Se on hieno uutinen.
Nuoria ehkä lohduttaa, että oman alan valinta on monilla aikuisillakin kypsynyt hiljalleen ja perimmäiset syyt valinnan takana jäävät usein jopa ehkä vähän mysteeriksi – joku valitsi ammatin vanhempien perintönä, toinen harrastuksen perusteella ja kolmas ehkä laski työllistymismahdollisuuksia eri aloilla.
Valintaa on kuitenkin vaikea tehdä, jos kiinnostuksen syttymiselle ei anna tai saa mahdollisuutta.