LOIMAAN SEUTU Uusi jätelaki alkaa näkyä ensi vuoden aikana vähintään viiden asuinhuoneiston taloyhtiöissä, sillä niiden on järjestettävä erilliskeräys myös pakkausjätteelle. Erilliskeräysvelvoitteen lisääntyminen koskettaa pelkästään Loimaan alueella runsasta 200 yli viiden asunnon taloyhtiötä. Pakkausjätteeksi luokitellaan muun muassa muovi.
Loimi-Hämeen Jätehuolto oy:n (LHJ) viestintäpäällikkö Mirva Naatula luonnehtii muutosta merkittäväksi, koska tällä hetkellä vain yli 40 asunnon taloyhtiöt on velvoitettu lasin, metallin ja kartongin keräykseen.
LHJ:n toimialueella niiden taloyhtiöiden, joissa on viisi tai useampi huoneisto, on pitänyt jo tähän saakka järjestää biojätteen erilliskeräys tai hankkia kompostori taloyhtiön roskakatokseen. Biojätteen erilliskeräyksen voi jatkossakin korvata kiinteistöllä tapahtuvalla kompostoinnilla.
– Biojätteen osalta jätelakiuudistus vaikuttaa täällä lähinnä siten, että biojätteen keräily siirtyy LHJ:n organisoimaksi, Naatula havainnollistaa ja kertoo, että tähän mennessä kiinteistönhaltija on voinut itse järjestää bio- ja pakkausjätteen keräyksen, mutta ketään yrittäjiä ei ole velvoitettu järjestämään niiden kuljetuksia.
Uuden jätelain myötä vastuu kotitalouksien bio- ja pakkausjätteiden kuljetusten järjestämisestä siirtyy kunnille, ja ensi vuoden aikana esimerkiksi Loimaalla 16 jäsenkunnan omistama jätehuoltoyhtiö LHJ ottaa vastuun kyseisten jätteiden kuljetusten organisoinnista. Varsinaiset kuljetukset jäävät edelleen yksityisille jätefirmoille, jotka valikoituvat LHJ:n kilpailutuksen perusteella (LL 8.2.).
Naatula neuvoo taloyhtiöitä varautumaan siihen, miten pakkausjätteelle tarkoitetut erillisastiat saadaan aikanaan mahtumaan taloyhtiön roskakatokseen. Jos taloyhtiön roskakatos on jo täynnä seka- ja biojäteastioista, ratkaisu voi löytyä siitä, että naapuritaloyhtiöillä voi olla yhteisiä jätepisteitä.
Huoneistotasolla etenkin vanhemmissa asunnoissa voi olla käytännön ongelmana se, ettei keittiön alakaapista löydy kuin kaksi erillistä lokeroa seka- ja biojätteelle.
– Henkilökohtaisesti minulla on tapana koota yhteen kestokassiin kaikki lasit ja metallit sekä kartongit ja vasta jätteenkeräyspisteellä lajittelen ne omiin lokeroihinsa. Toiseen kassiin kerään muovit, jota kertyy enemmän.
Kuluttajat saavat tarvittaessa LHJ:ltä neuvontaa esimerkiksi siihen, millaisia keräysastioita taloyhtiöihin voi hankkia. Naatulan mukaan taloyhtiöiden ei tarvitse itse investoida takalastattaviin bio- ja pakkausjäteastioihin, koska LHJ tarjoaa ne taloyhtiöille.
Kokonaisuutena Naatula arvioi, että uudistus voi osoittautua kotitalouksille suunnilleen kustannusneutraaliksi, jos kotitaloudet alkavat kierrättää bio- ja pakkausjätteitä ja sitä kautta kalliimman sekajätteen määrä vähenee taloyhtiöissä.
– Tämän takia ei kannata menettää yöunia.
Hänen mukaansa pienimmissä taloyhtiöissä riittänee, että lasit ja metallit kerätään 1–2 kertaa vuodessa. Sen sijaan muovia ja kartonkia kertyy enemmän, joten niiden tyhjennysväli on lyhyempi.
– Tyhjennysvälit järjestetään aina taloyhtiökohtaisesti kullekin sopivaksi.
Naatula arvioi, että LHJ:n järjestämä pakkausjätteen erilliskeräys käynnistyy ensi vuoden kesällä ja biojätteen keräily hieman myöhemmin, ensi vuoden syksyllä.
Kotitaloudet järjestivät muovinkeräysringin Kojonkulmalla
LOIMAA Kojonperässä asuva Hanna Turta kantaa suurin piirtein päivittäin perheen muovijätteet kotipihan keltaiseen pönttöön, jonka paikallisen jätefirman kuljettaja käy tyhjentämässä kerran kuukaudessa.
Jäteauto kiertää samalla muissa Kojonkulman muovinkeräysrinkiin kuuluvissa kotitalouksissa.
Inari Eklund lähti muovinkeräykseen mukaan Noora Lerkin tiedustellessa ja kerätessä paikallisia talouksia rinkiin. Mukaan tarvittiin vähintään kymmenen kotitaloutta, jotta jäteauto saatiin kiertämään reitti Kojonkulmalle. Rinki on ollut nyt käynnissä vuoden päivät.
Eklundin ei tarvinnut kahta kertaa miettiä lähtöä mukaan, koska suuri osa heidän kotitaloudessaan syntyvästä jätteestä on muovia. Hän pitää muovinkeräilyn kustannusta suhteellisen pienenä. Muovinkeräysastiakaan ei ollut kertainvestointina suuri.
Muovinkeräyksessä mukana olevan Annikaisa Mykkäsen kolmen hengen kotitaloudessa sekajäteastia tyhjennetään enää kerran kuukaudessa, kun aikaisemmin roska-auto keräsi sekajätteet kahden viikon välein.
– Muovijätteen määrä on tosi merkittävää, hän sanoo huomanneensa kierrätyksen myötä ja toivoo, että elintarviketeollisuus voisi miettiä pakkauskäytäntöjään ja esimerkiksi keventäisi tuotteiden pakkaamista.
Hanna Turtan viisihenkisessä perheessä sekajäteastia tyhjennetään enää vain kahdeksan viikon välein. Sekajätteen pitkää tyhjennysväliä selittää se, että heillä kierrätetään liki pitäen kaikki pakkausjätteet. Oma komposti löytyy biojätettä varten.
– En usko, että pelastan tällä maailmaa, mutta kierrättäminen on järkevää ja suhteellisen helppoa.
Pahvia ja kartonkia perheessä kertyy sen verran, että hän toivoo sille omaa keräyspistettä Kojonkulmalle.
Bio- ja pakkausjäte
Biojätteellä viitataan keittiössä syntyvään jätteeseen, kuten hedelmien ja vihannesten kuoriin, suodatinpusseihin ja talouspapereihin.
Pakkausjätteellä tarkoitetaan muovipakkauksia, kartonki- ja pahvipakkauksia, lasipakkauksia sekä metallipakkauksia ja pienmetalleja. Pienmetalleiksi luokitellaan esimerkiksi paistinpannut.