Loimaa/Alastaro
– Moni ihmetteli, miksi hain talousjohtajaksi, Loimaan uusi talousjohtaja Katja Mäkelä kertoo ja vastaa, että työn merkityksellisyyden vuoksi.
Kunnat tekevät, ja kunnissa tehdään hänen mielestään merkittävää työtä asukkaiden vuoksi.
– Koin, että minulla oli jopa velvollisuus hakea, hän sanoo ja selittää velvollisuutta Loimaa-tuntemuksella, loimaalaisuudella ja tuttujen ja jopa tuntemattomien kannustuksella.
Syntynyt Loimaan sairaalassa, päiväkodissa ollut Lastentalossa, käynyt Keskuskoulua, yläastetta ja kauppaoppilaitoksen. Välillä opiskeli lisää ja asui Turussa, mutta halusi yhdentoista vuoden jälkeen palata Loimaalle 2007.
– Voiko loimaalaisempi olla, hän sanoo hymyillen.
Hän kuvaa itseään talouspuolen osaajaksi, Loimaalla myös muuksi.
– Käytän koko ajan täkäläisiä palveluita, viikossa itse asiassa aika paljon.
Katja Mäkelä toimii rahastonhoitajana LC Sinikelloissa ja on mukana taloyhtiötoiminnassa. Nuorena hän pelasi pesäpalloa ja nyt kun lapset harrastavat, niin niistä ympyröistä on tullut vielä lisää tuttuja.
Nyt hän asuu keskustan omakotitaloalueella kahden lapsen ja puolison kanssa. Käy jumpalla ja lenkkeilee perheen walesin springerspanielin kanssa.
– Se on sitä omaa aikaa.
Loimaalla on paljon hyviä asioita, hän summaa ja toteaa, että kunhan sana niistä saataisiin leviämään, tulisi Loimaalle jopa enemmän asukkaita.
Peruspalvelut kouluverkosta terveyspalveluihin ovat hänen mielestään kunnossa Loimaalla.
– Kaikkea mitä täällä on, emme aina huomaa nostaa esillekään, vaikka pitäisi. Pidämmekö niitä itsestäänselvyyksinä, hän pohtii ja nostaa esille muun muassa iltapäiväkerhot ja kesäkerhot lapsille, joista itse yllättyi lasten ollessa pieniä.
Sellaisia ei välttämättä ole muualla tarjolla.
– Ja herranjestas mitkä harrastusmahdollisuudet.
Hän arvelee, että se kun asui välillä muualla, auttoi näkemään mitä kaikkea ja miten lähellä kaikki Loimaalla on.
– Kaikki eivät tietenkään tykkää tämmöisestä maalaispitäjästä, mehän jutellaan kaupassakin toisille, hän sanoo pilke silmäkulmassa.
Hän tiesi haluavansa talousjohtoon ja lähti sen vuoksi taannoin opiskelemaan ylempää korkeakoulututkintoa.
– Julkisella puolella on tiettyä byrokratiaa, mutta se ei pelota. En tykkäkään mistään ”villistä lännestä”, haluan, että tehdään selvät sävelet siitä, miten asiat hoidetaan.
Osin kantapäänkin kautta hän on oppinut, että luottamushenkilöille pitää osata ja muistaa avata asioita monelta kantilta, jotta nämä osaisivat ottaa päätöksenteossa huomioon muutakin kuin yhden vuoden säästöt.
– Pitää katsoa kauas, hän avaa itselleen ominaista ajattelutapaa.
– Aiemmat kehitystehtävät näyttivät, millaista on hoitaa projekteja yksin.
Senkin vuoksi talousjohtajan laaja tehtävänkuva miellyttää. Loimaalla hänellä on neljän pitkään talousasioiden parissa työskennelleiden osaajan tiimi.
– He tietävät mitä vaan, hän sanoo nyt jo ja kiittelee, että kokeneen kaupunginjohtajan Jari Rantalan johdolla on ollut hyvä perehtyä asioihin ja tehtävään jo ennen töiden varsinaista aloittamista.
Hän näkee, että on hyvä, että kaupunki nyt tekee uutta strategiaa, jotta löydettäisiin suunta, jonne mennä.
– Resurssit eivät riitä kaikkeen.
Toivottavasti asukkaat tulevat mukaan, hän sanoo ja muistuttaa, että Loimaalla on jo tehtykin esimerkiksi osallistuvaa budjetointia, jossa asukkaat saavat suunnitella ja päättää kunnan osoittaman rahasumman käytön.
Hän haluaa tuoda asiakaslähtöisyyttä ja asukasnäkökulmaa esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyyn.
– Tarvitaan yhteistyötä asukkaiden, virkamiesten ja luottamushenkilöiden kesken.
Yhteistyötä pitää tehdä kaikkien kanssa ja hän onkin jo verkostoitunut lähialueen kuntien talousihmisten kanssa.
Juuri nyt pöydällä ovat tilinpäätösasiat, ja vaikka talous on Katja Mäkelän mukaan lähes tasapainossa Loimaalla, niin hän muistuttaa, että koronatuet olivat kunnille määräaikaisia.
– Tasapainottaminen jatkuu.
Hänen mukaansa kaupungeissa ja kunnissa tarvitaan toimintakulttuurin muutosta ja uudelleenjärjestelyä.
Se voi tarkoittaa vaikkapa käsin tehtävän, rutiininomaisemman työn automaatiota, jotta saadaan ihmisten aikaa enemmän asiakaspalveluun.
– On tietenkin hyvä pitää mielessä, että järjestelmätkin aina maksavat.
Kiinteistöasioita hän pitää kaupungissa yhtenä isoimmista kysymyksistä.
– Kiinteistömassaa riittää.
Loimaan ulkopuolisetkin asiat haastavat. Ukrainan sota tuo omat mietittävänsä, samoin uusi hyvinvointialue.
– Mitä tapahtuu kiinteistöille tai veloille, hän heittää esimerkiksi ja sanoo, että hyvinvointialueen toiminnoille tarvittaisiin selvä rahoituspohja, mutta…
– Kaikki on auki.