Ekologiset ja uteliaat strutsit sopeutuivat Metsämaalle

0
Marja Rautala on kasvattanut strutseja 90-luvun puolivälistä alkaen. Lintu on erittäin sopeutuvainen eläin, joka viihtyy hyvin myös Suomen pakkaskeleissä.

LOIMAA Yli kahden metrin korkeudesta maailmaa tarkkailevat strutsit ovat varsin vaikuttava mutta myös eksoottinen näky. Metsämaalla kahta naarasta ja kahta urosta kasvattava Marja Rautala on tuonut kuvauspäivänä niille mukanaan erityisiä herkkuja. Ne eivät kuitenkaan lintuja kiinnosta, sillä uteliaina otuksina ne tutustuvat mieluummin aidan takana kuvia räpsivään toimittajaan.

– Strutsi on todella utelias ja rohkea lintu, Rautala naurahtaakin ja vahvistaa selväksi käyneen seikan.

Vaikka strutsia esiintyy luonnonvaraisena vain Afrikassa, se on erittäin sopeutuvainen eläin, jota kasvatetaan lähes ympäri maapalloa. Edes Suomen kovat pakkaset eivät sitä hetkauta, vaan ulos pitää päästä päivittäin.

Tähän aikaan vuodesta, kun valo lisääntyy, niiden hormonit alkavat heräillä. Ne löyhyttelevätkin siipiään emännälleen tohkeissaan, mikä on Rautalan mukaan merkki siitä, että muninta-aika alkaa olla käsillä.

– Suomessa ne munivat suurin piirtein huhtikuusta lokakuulle. Yhden kauden aikana munia voi tulla jopa 60–70, mutta 45 on jo hyvä tulos.

Puolentoista kilon munia putkahtelee keskimäärin joka toinen päivä aina samaan vuorokaudenaikaan.

– Jos lintuja ei häiritä, muna tulee iltapäivällä kello viisi.

Naarasstrutsi tulee siitosikäiseksi parin vuoden vanhana ja uros aikaisintaan kolmen, mieluummin neljän vuoden ikäisenä.

Ekologisuudessaan strutsille on vaikea löytää haastajaa. Vaikka sen liha on punaista, se on silti hyvin vähärasvaista ja sisältää Rautalan mukaan paljon rautaa. Koska se on sopeutunut aavikko-olosuhteisiin, se kykenee käyttämään rehunsa erittäin hyvin hyödykseen. Lintu pärjää myös vähällä vedellä. Teurasjätettä ei myöskään synny juuri lainkaan, koska esimerkiksi pää on minimaalisen pieni ja jaloissa on putkiluut.

Strutsit teurastetaan yleensä 14–24 kuukauden ikäisinä, jolloin ne painavat sata kiloa.

– Yhdestä linnusta saadaan lihaa noin 50 kiloa.

Lihan lisäksi käytetään nahka, josta Rautala onkin kehitellyt monenlaisia tuotteita aina kengistä lompakoihin.

– Korona-aikana on syntynyt myös kännykänkuoria ja pikkulaukkuja, hän esittelee tuotevalikoimaansa.

Munankuorista puolestaan saa vaikkapa näyttäviä pääsiäismunia.

– Ennen koronaa pidin aina pääsiäisenä ovia myymälässä auki, jotta ihmiset pääsivät maalaamaan näitä, Rautala kertoo.

Tänä vuonna kuorista kiinnostuneet voivat käydä ostamassa niitä kotiinsa.

Strutsien kasvattamisen Marja Rautala aloitti 1990-luvun puolivälissä, jolloin ensimmäiset linnut tulivat Hollannista. Samalla tulivat myös haudontakoneet, jotka korvattiin pari vuotta myöhemmin nykyaikaisemmilla ja isommilla.

– Pystyn hautomaan yhteensä 800 munaa kerralla.

Parhaimmillaan Suomessa oli jopa 40 strutsitilaa, mutta lintuinfluenssan myötä moni luopui niistä. Rautala kertoo itse jättäneensä neljä lintuaan tutkimuskäyttöä ja turisteja varten. Päälle parikymppiset strutsit eivät ole enää lisääntymiskykyisiä, mutta iloa niistä riittää vielä vuosikausiksi.

– Ne kiinnostavat ihmisiä valtavasti, mutta yhtä lailla lintuja kiinnostaa ihmiset, hän naurahtaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän