LOIMAA/HIRVIKOSKI Loimaan Evankeliselle Kansanopistolle saapui ensimmäiset ukrainalaiset sotapakolaiset viime viikolla. Saapuneita on kymmenkunta perhettä, arviolta 25–30 henkilöä.
– Ja tänään maanantaina tulee lisää. Tilanne elää kaiken aikaa, opiston koulutuspäällikkö Kimmo Vanha-Juhe summasi maanantaiaamusta.
Perheet muodostuvat tyypillisesti kolmesta sukupolvesta, sillä mukana voi olla isoäiti, tytär tai miniä sekä lapset.
– Yhtään aikuisia miehiä ei ole tällä hetkellä, Vanha-Juhe sanoo.
Pakolaiset on majoitettu lähes kaikki Hirvikoskelle joko kansanopiston omistamiin tai sen Loimaan kaupungilta vuokraamiin tiloihin.
VANHA-JUHE on tavannut lähes kaikki opistolle tähän mennessä saapuneet pakolaiset.
Hänen mukaansa Loimaalle saapuneilla on kova kaipuu ja toive päästä palaamaan mahdollisimman pian takaisin kotimaahansa. Lisäksi heillä on huoli ja epätietoisuus Ukrainaan jääneistä miehistään ja muista tutuistaan.
– He ovat kauhuissaan. Jos lausuu sanan Ukraina, heillä tulee helposti kyynel silmään, sen verran tunteet ovat pinnassa. Samalla he ovat äärimmäisen kiitollisia siitä avusta, jonka he ovat täällä saaneet.
Vanha-Juhella ei ole varmaa tietoa siitä, mistä päin Ukrainaa pakolaiset ovat saapuneet. Hän huomauttaa heidän olevan kuitenkin ensimmäisen aallon pakolaisia, joten he ovat saattaneet lähteä niiltä alueilta, jonne Venäjä on ensimmäisenä hyökännyt.
Ukrainalaiset ovat saapuneet Loimaalle lähes tyhjin käsin. Tavaraa heillä on voinut olla mukanaan 1–2 kassia, ja tämän takia kansanopistolla on nopeasti organisoitu muun muassa sosiaalisen median kanavia pitkin keräys, jolla heille kerätään välttämättömimpiä tarvikkeita.
– Olemme pyytäneet täsmätarpeita eli kaikkea ei siis olla keräämässä. Olemme kiitollisina huomanneet, että ihmiset haluavat auttaa, Vanha-Juhe muistuttaa ja sanoo, että myös Ekotorin kautta välttämättömyystarpeita hankittiin jo viime viikolla.
HIRVIKOSKELAISET Satu Bragge ja Maija-Liisa Vanha-Perttula olivat muiden muassa tuomassa tarpeita kansanopistolle heti maanantaiaamusta.
Bragge toi kolme säkillistä naisten vaatteita ja liinavaatteita sekä omalta äidiltään yhden säkin, jossa oli naisten takkeja. Vanha-Perttula oli kerännyt tavaraa yhteensä kuusi kassia häneltä ja kahdelta muulta henkilöltä. Kasseissa oli muun muassa liinavaatteita, toppapukuja, leluja ja verhoja.
Braggen mielestä suomalaisilla on suorastaan velvollisuus auttaa sotaa pakenevia ukrainalaisia. Hänen oma isänsä joutui aikoinaan lähtemään kaksi kertaa evakkoon Karjalasta, Hiitolasta.
– Sikäli tämä liippaa läheltä, vaikka Ukraina onkin kaukana.
Ukrainassa käytävä sota on herättänyt kysymyksiä myös Suomen kannalta. Braggen mielestä täällä ei kannata ajatella niin, etteikö tilanne voisi koskettaa meitäkin.
– Itse en pelkää, mutta valmius täytyy olla puolustaa Suomea.
KANSANOPISTOLLE tähän mennessä saapuneilla ukrainalaisilla on ollut ennestään jonkinlainen yhteys tai kanavia Loimaalle ja seudulle. Esimerkiksi jokin heidän sukulaisensa tai tuttavansa on voinut työskennellä täällä.
– He ovat hakeutuneet sitä kautta Loimaalle, Kimmo Vanha-Juhe kertoo.
Hän sanoo, että opistolle saapuneet pakolaiset ovat niin sanotusti rekisteröityneet eli he ovat hakeneet turvapaikkaa tai tilapäistä oleskelulupaa Suomesta.
– Muitakin ukrainalaisia seudulta löytyy, sillä heillä on 90 päivän oikeus oleskella maassa ilmoittautumatta.
Kansanopisto rehtori Tuomas Lankinen arvioi parisen viikkoa sitten, että opisto pystyy majoittamaan 20–30 pakolaisia pikaisella aikataululla ja myöhemmin mahdollisesti lisää (LL 3.3.).
Vanha-Juhe kertoo, että kansanopistolle saapuneet aikuiset tulevat opiskelemaan opistolla suomen kieltä ja opisto pystyy järjestämään opetusta yhdelle ryhmälle eli 20–30 aikuiselle. Kun mukaan lasketaan lapset ja nuoret kokonaismäärä voi tuplaantua, eli kansanopisto voi näillä näkymin majoittaa yhteensä 40–60 pakolaista.
– Lisäksi tänään Hirvikosken yhtenäiskoulussa aloitti koulunkäynnin jo seitsemän peruskouluikäistä ukrainalaista, Vanha-Juhe sanoo. Hän kiittää kansanopiston ja Loimaan kaupungin välisen yhteistyön sujuvan hyvin.