Loimaalaiset lihakarjankasvattajat Salomon ja Valtteri Koli keräsivät alueen suurimman maatalouspotin viime vuonna. Veljesten maatalousyhtymän tuki koostui 300 000 euron viljelijätuista ja 500 000 euron rakennetueista.
Oripääläinen Ylitalon kauppapuutarha on listan kakkonen lähes 750 000 euron tukisummalla.Ympärivuotisesti ruukkukasveja tuottava puutarha sai myös sekä viljelijätukea että rakennetukia.
Mellilässä kissan- ja koiranruokaa valmistava Dagsmark Petfood Oy oli alueen listalla kolmonen. Sen lähes 600 000 euron tukisumma koostuu pelkästään yritystuista.
MAATALOUDEN ja maaseudun kehittämisen rahoitusta maksettiin viime vuonna Suomessa noin kaksi miljardia euroa. Valtaosa rahoituksesta, 1,75 miljardia euroa, oli viljelijätukia.
Tukia sai yli 56 000 eri tahoa, joista noin 50 000 oli maatiloja. Mediaanituki oli 14 360 euroa.
Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.
SUOMESSA eniten maataloustukia sai Luonnonvarakeskus, jonka kautta tuli 2,8 miljoonaa euroa.
Toiseksi eniten tukea sai Valio, 1,8 miljoonaa euroa. Valion saama tuki oli Euroopan unionin jakamaa koulumaitotukea, jota Valio hallinnoi julkisen sektorin asiakkaidensa puolesta.
Närpiöläinen Närpes Grönsaker löytyy koko maan tukilistalta kolmannelta sijalta. Yhtiön saama tukisumma oli yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Se oli lähinnä markkinatukea.
Varsinais-Suomessa suurimpana maataloustukien saajana näkyy ProAgria Länsi-Suomi, joka kanavoi maakunnassa useita tukia eteen päin.
VILJELIJÄTUKIEN tarkoituksena on turvata kotimaisen maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus, sanoo Ruokavirasto. Viljelijätukia rahoitetaan EU:n maataloustukirahastosta, EU:n maaseuturahastosta ja kansallisista varoista.
– Tässä ääritilanteessa korostuu se seikka, että omaa tuotantoa on haluttu Suomessa pitää yllä ja kehittää. Se taas liittyy huoltovarmuuteen, ja myös alkutuotannon ja ruokahuollon verkoston ylläpitoon Suomessa, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Martti Patjas ja viittaa Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja sen vaikutuksiin.
Suomen maatalouden tukijärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu useasta erilaisesta tuesta. Tukijärjestelmässä on esimerkiksi eläinperusteisia ja peltoalaan perustuvia tukimuotoja.
– Peltoviljelyssä tukien merkitys korostuu meillä, sillä satotaso on matala verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan ja tuotantokustannukset korkeita. Viljanviljelyssä tukien merkitys on korostunut. Myös nautakarjataloudessa, erityisesti lihanautatiloilla, tukien merkitys on iso. Näissä taas pääoma kiertää hitaasti, kuvailee Patjas.
– Sika- ja siipikarjatiloilla tuotanto on pitkälti sopimustuotantoa ja hyvin markkinalähtöistä. Kustannuspaineita tulee nyt siitä, että vilja on todella kallista ja sitä kautta eläinten rehu on kallista, jatkaa Patjas.
SUOMESSA maataloustuet ovat noin kolmannes tilojen kokonaistuloista. Osuus vaihtelee luonnollisesti tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti.
– Viime vuonna kasvinviljelyssä tuli huono sato, ja se tarkoittaa vähäisiä myyntituloja. Näissä tilanteissa maataloustukien merkitys korostaa tilojen talouspuskurina, sanoo Patjas.
Maa- ja metsätalousministeriön virkamies muistuttaa, että Suomen maataloustukijärjestelmä perustuu EU:n kehikkoon, joten Ukrainan ja Venäjän vaikutusten takia uusista tukimuodoista tai apujärjestelmistä ei ole vielä uutisoitavaa.
– Tilanne muuttuu päivittäin ja reagointi on hankalaa.
Maataloustuottajain keskusliiton (MTK:n) puheenjohtaja Juha Marttila on sanonut, että suomalainen maataloustuotanto on vaakalaudalla, kun tuotantopanokset, kuten lannoitteet ja energia kallistuvat rajusti.
Marttilan mukaan ruuan tuottamisen kustannusten ennätysmäinen nousu tulee kuluttajahintoihin, ja jos hintojen nousua ei tapahdu, ruuan tuotanto loppuu.
MAATILOJEN investointitahti taantui vuonna 2021. Syitä ovat koronapandemia ja maatalouden kustannusten nousu.