LOIMAALLA on satakunta väestönsuojaa, kaupungin johtava rakennustarkastaja Harri Salminen kertoo.
Väestönsuojia löytyy kerrostaloista ja isoista rivitaloyhtiöistä. Lisäksi niitä on suurimmissa liiketiloissa ja julkisissa rakennuksissa kuten kouluissa.
– Julkistenkin rakennusten väestönsuojat on tarkoitettu kuitenkin ainoastaan rakennusten käyttäjille, Salminen korostaa.
Yleistä väestönsuojaa Loimaalta tai edes Varsinais-Suomesta ei löydy, ja niitä on vähän koko maassa.
– Isojen kaupunkien yleiset väestönsuojat on rakennettu usein esimerkiksi linja-auto- ja rautatieasemien läheisyyteen. Yleiset väestönsuojat onkin tarkoitettu ensisijaisesti ihmisille, joilla ei ole hätätilanteessa paikkaa minne mennä, kuten matkustajille, Salminen sanoo.
MAASEUDULTA ja omakotialueilta väestönsuojat puuttuvat lähes kokonaan.
– Tällaisilla alueilla ihmiset suojautuvat tarpeen vaatiessa sisätiloihin koteihinsa tai vaikkapa työpaikoilleen, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen varautumisen suunnittelija Mika Lehestö neuvoo.
Sisälle suojautuminen on tavallinen toimintamalli vaaratilanteessa. Tavallisimmillaan tarpeen siihen voi aiheuttaa esimerkiksi lähistöllä riehuva tulipalo.
– Säännöt ovat aina samat. Suljetaan ovet ja ikkunat, sammutetaan ilmanvaihto ja voidaan vaikka vähän tiivistää ilmanvaihtoaukkojen rakoja.
Tärkeintä vaaratilanteessa on toimia viranomaisten antamien ohjeiden mukaan. Viranomainen tiedottaa vaaran uhatessa hyvin, ajoissa ja riittävästi kaikesta aina väestösuojan käyttökuntoon laittamisen alkamisajankohdasta lähtien.
Väestöä uhkaavasta vaarasta varoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä vaaratiedotteella. Jos vaaramerkki ja -tiedote tulevat, hakeudutaan lähellä sijaitsevaan väestönsuojaan tai sisätiloihin.
– Siinä vaiheessa ei saa enää lähteä siirtymään mihinkään kauemmas jalan tai autolla.
Vaihtoehto sisälle suojautumiselle on evakuointi eli ihmisten siirtäminen pois vaaran uhkaamalta alueelta. Tarvittaessa viranomainen tiedottaa ja vastaa myös evakuoinnista.
MEDIALTA ja pelastuslaitokselta on kysytty paljon suojautumiseen liittyviä ohjeita Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Varsinais-Suomen pelastuslaitos onkin koonnut asiasta tietopaketin nettisivuilleen.
Mika Lehestö painottaa, että Suomea ei uhkaa tällä hetkellä yhtään mikään.
– On silti hyvä, että näitäkin asioita mietitään.
Varautumisen suunnittelija muistuttaa kotivarasta. Sen kokoaminen on hyvä tapa tehdä jotain, jos tuntuu, että jotain on tehtävä.
Kotiin olisi hyvä varata kolmeksi päiväksi riittävä määrä ruokaa, juotavaa, kannellisia astioita veden säilyttämiseen, lääkkeitä, käteistä rahaa ja muuta omassa arjessa tarpeellista. Kotivara helpottaa elämää häiriötilanteissa kuten pitkien sähkökatkojen yhteydessä. Lisäksi sen voi hyödyntää väestönsuojaan siirryttäessä.
Väestönsuojan kunto hyvä selvittää
LOIMAA/SATAKUNNANTIE Asunto-osakeyhtiö Loimaan Rantakartano sai maanantaina iltapäivällä pidetystä palotarkastuksesta väestönsuojan osalta lähes puhtaat paperit. Tarvikelaatikossa olleet paristot ja joditabletit olivat päässeet vanhenemaan, ilmanvaihtolaitteen ilmavirran mittari oli rikki ja väestönsuojaan oviaukon eteen koottava sulkuteltta vaati täydennyksiä.
– Esiin nousseet puutteet olivat tyypillisiä, tarkastuksen tehnyt Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Juha Vuorinen kertoo.
Petrattavaa löytyy usein myös taloyhtiöiden pelastussuunnitelmien sisällöstä, ajantasaisuudesta ja vastuuhenkilöiden tiedoista.
Yksi väestönsuojiin liittyvä erikoisempi ongelma on puhelin. Kun väestösuojan raskas metalliovi suljetaan, matkapuhelinverkko ei yllä paksujen ja tiheästi raudoitettujen betoniseinien sisäpuolelle. Väestönsuojista löytyy puhelinpistorasia, mutta lankapuhelimet alkavat olla harvinaisia.
– On hyvä, että näistä asioista puhutaan nyt. Taloyhtiöiden kannattaa ottaa pelastussuunnitelmat ja väestönsuojien kuntotarkastukset ohjelmaansa. Neuvoja ja ohjeita saa meiltä pelastuslaitokselta, Vuorinen toteaa.
JOS väestönsuojaa joskus tarvitaan, ensimmäiseksi tilasta poistetaan kaikki ylimääräinen. Kerrostalojen väestönsuojissa tyypillisesti olevat varastokopit tyhjennetään ja puretaan. Sen jälkeen väestönsuojan laitteet ja varusteet valmistellaan käyttökuntoon. Aikaa on 72 tuntia.
Rantakartanossa asuvat Virpi Koskinen ja Anna-Liisa Lehtonen sekä isännöitsijä Sari Tuominen pitävät aikarajaa haasteellisena. Monessa taloyhtiössä asuu paljon iäkästä väkeä, ja apu voi olla kortilla, kun kaupungissa valmistellaan samaan aikaan sataa muuta väestönsuojaa.
– Mutta eiköhän se onnistu. Asuu tässä talossa sentään jokunen nuorempikin, Koskinen arvioi.
PÄÄTÖS Rantakartanon väestönsuojan palotarkastuksesta tehtiin taloyhtiön hallituksen kokouksessa, koska edellisen tarkastuksen ajankohdasta ei ollut täyttä varmuutta. Väestönsuoja pitää tarkastaa kymmenen vuoden välein.
Ajatus siitä, että väestönsuoja jouduttaisiin jonain päivänä ottamaan käyttöön, tuntuu talon asukkaista hirveältä. Jos niin käy, 20-neliöiseen suojaan mahtuu 33 henkilöä. Se riittää.
– Mutta toivottavasti maailma ei sentään niin sekaisin mene, Koskinen ja Lehtonen mietiskelevät ääneen.
