Puistometsän päiväkodissa on esikoululaisten lisäksi pikkueskareita

0
Pikkueskarilaisen Nooa Kalttosen lempijoukkueita ovat Tappara ja Manchester United. Hänen suosikkijalkapalloilijansa on Christiano Ronaldo.

LOIMAA Hiljattain kuusi vuotta täyttänyt Nooa Kalttonen kirjoittaa nimensä lehtiöön varmoin ottein. Hän on oppinut jo lukemaan ja kirjoittamaan.
Puistometsän päiväkodin Tähdenlennot -ryhmään kuuluva Kalttonen on yhtenä lapsena mukana esiopetuskokeilussa, joka alkoi viime syksynä.
Valtakunnallisessa opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttamassa kaksivuotisessa kokeilussa on kyse esiopetuksen pidentämisestä kahden vuoden mittaiseksi, eli käytännössä osa viisivuotiaista osallistuu jo nyt esiopetukseen.
Esiopetuksen tarkoituksena on kehittää lasten valmiuksia peruskoulutielle, ja tavallisesti siihen osallistuvat vasta kuusivuotiaat. Kokeilua seuraava tutkimus selvittää muun muassa sitä, parantaako esiopetuksen aloittaminen jo viisivuotiaana lasten kouluvalmiuksia.
Puistometsässä näitä pikkueskareiksi kutsuttuja vuonna 2016 syntyneitä lapsia on kokeilussa mukana kahdessa ryhmässä, yhteensä 25 lasta eli suurin osa koko ikäryhmästä. Loimaalla kokeiluun osallistuvia lapsia on parhaillaan 46 eli noin 40 prosenttia ikäluokasta ja heitä on Puistometsän päiväkodin lisäksi Peltoisten, Metsämaan ja Touhula Alastaron päiväkodeista.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkijat ovat valinneet kokeilussa mukana olevat yksiköt satunnaisotannalla, eikä Loimaan kaupunki ole vaikuttanut valintoihin, Loimaan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Heidi Kauti kertoo.

Esiopetusta koskeva kokeilu ei ole tuonut siihen osallistuvien lasten arkeen suuria mullistuksia Puistometsän päiväkodissa.
Varhaiskasvatuksen opettaja Eija Salminen ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Annikaisa Mykkänen arvioivat, että varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin pyritään pikkueskareiden osalta ehkä hivenen aikaisempaa suunnitelmallisemmin.
Kokeilun yhdeksi isoimmaksi mahdolliseksi hyödyksi he nostavat sen, että esiopetuksen pidentäminen kahden vuoden mittaiseksi helpottaa lasten varsinaista esikouluvaihetta ja etenkin niillä lapsilla, jotka tarvitsevat enemmän aikaa omaksua ja oppia.
– Lapsethan etenevät omaa tahtiaan, Salminen huomauttaa ja viittaa valmiuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi lapsen oppimis- sekä kaveri- ja vuorovaikutustaitoihin.
Mykkänen muistuttaa kokeilun yhtenä tavoitteena olevan se, että mahdollisimman moni lapsi pääsisi jo viisivuotiaana varhaiskasvatuksen piiriin ja heillä olisi aikanaan tasavertaisemmat lähtökohdat siirtyä kouluun.

Nooan äitiä Tuula Mäkelää mietitytti ennen kokeilun alkua se, muuttuuko lapsen varhaiskasvatus päiväkodissa liian aikaisin liian koulumaiseksi.
– Nämä ovat kuitenkin vielä sen verran pieniä lapsia.
Tämä huoli on osoittautunut turhaksi, ja Mäkelällä on muodostunut käsitys siitä, että oppiminen tapahtuu rennosti leikin lomassa. Hän uskoo, että numeroiden ja kirjainten opettelu päiväkodissa ovat edesauttaneet sitä, että Nooa oppi lukemaan jo ennen kuin hän täytti kuusi vuotta.
Mykkänen ja Salminen ovat samaa mieltä siitä, ettei esiopetuskokeilu ole muuttanut viisivuotiaiden varhaiskasvatusta liian koulumaiseksi. Viisivuotiaita ei esimerkiksi istuteta pulpettiin ja opeteta lukemaan tai kirjoittamaan. Kielellisiä, matemaattisia ja muita kouluvalmiuksia toki kehitetään esimerkiksi tutustuttamalla lapsia aakkosiin ja numeroihin, mutta tämä tapahtuu toiminnallisesti leikin keinoin.
Toisaalta Mykkänen nostaa esille senkin näkökulman, että osa kokeiluun osallistuvien lasten vanhemmista on saattanut jopa toivoa jo koulumaisempaa opetusta
Tavoitteisiin, kuten lasten vuorovaikutus- ja kaveritaitojen kehittämiseen, pyritään toiminnan kautta: leikki on yhä tärkeässä osassa, kuten myös esimerkiksi kädentaitojen opettelu ja liikunta.

Esiopetuskokeiluun osallistuvia pikkueskareita varten Puistometsän päiväkodissa on kerran viikossa erityinen pikkueskaripäivä, jolloin ohjelma on räätälöity pelkästään kokeiluun osallistuvia viisivuotiaita varten​. Tällöin he työskentelevät kaksivuotisen esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisten oppimisalueiden äärellä monipuolisia ja toiminnallisia oppimismenetelmiä käyttäen. Lisäksi viikoittain he retkeilevät lähiympäristöön, kuten torille tai vesitorninmäelle.
Lapsia jaetaan erilaisiin vaihtuviin ryhmiin pienryhmätoiminnassa, mikä on Salmisen mukaan tärkeää, jotta lapset oppivat toimimaan kaikkien ryhmän lasten kanssa.​ Jos lapset saavat pelkästään itse valita, he saattavat leikkiä ja toimia vain tutun kaveripiirin kanssa, jolloin muut lapset voivat jäädä vieraammiksi.
Salminen ja Mykkänen tunnistavat tietynlaista myönteistä ylpeyttä esiopetuskokeiluun osallistuvissa lapsissa.
– Pikkueskarit liikkuvat ylpeydellä omiin tuokioihinsa, Mykkänen naurahtaa.

Kokeilu jatkuu ensi syksynä, jolloin vuorossa ovat vuonna 2017 syntyneet lapset.
Heidi Kauti kertoo, että ensi syksyn kokeiluryhmiin kuuluvien lasten vanhemmille lähetetään tietoa lähiaikoina. Varhaiskasvatusyksiköt, joista lapsia osallistuu esiopetuskokeiluun, ovat Loimaalla edelleen samat myös ensi syksynä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän