Vielä ehtii auttamaan – kuormaa Ukrainaan kootaan tänään Alastarolla

0
Juuso Hulmi on yllättynyt iloisesti ihmisten auttamishalusta - Ukrainaan on haluttu antaa apua. Hänen yrityksessään on nyt 15 ukrainalaista työntekijää.

Loimaa/Alastaro

Sunnuntaina illalla oli pidetty palaveria. Asiana oli miettiä, miten mennään eteenpäin.

– Ihmiset itkivät ja osa ei ollut nukkunut. Kaikilla oli huoli perheistään, Agrikumppaneiden Juuso Hulmi kertoo.

Heillä on 15 ukrainalaista työntekijää. Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman hädän näkeminen silmästä silmään viimeistään vakuutti, että nyt suomalaisten pitää auttaa.

– Ei tästä auttamisesta oikein voi kieltäytyäkään, hän pohtii vakavana.

– Vuorokausi mietittiin, että miten autettaisiin. Pyysin meidän työntekijöiltä listaa siitä, mitä tavaraa tarvitaan, Juuso Hulmi sanoo.

Makuupusseja, makuualustoja, kenkiä, saappaita. Taskulamppuja ja vaippoja muun muassa.

Tavaraa kerätään tänään Alastaron yläasteen pihalla yrityksen kuorma-autoon ja ne tullaan yhdistämään rekkakuljetukseen. Sitä välittää eteenpäin täkäläisten ukrainalaisten luotettu tuttu.

– Tavaraa tarvitaan sekä rajalla, jossa on pakolaisia että Ukrainassa, jonne sitä toimitetaan rajalta eteenpäin.

Monikansallisesta työntekijäjoukosta löytyi myös apua, sillä eräs työntekijä lähetti vaimonsa ja lapsensa Ukrainasta Romanian rajalle, jonne täkäläiset työkaverit järjestelivät tuttunsa ottamaan heitä vastaan ja auttamaan heidät Suomeen.

– Naisia ja lapsia sieltä on muutenkin tulossa.

Kolme töihin tulossa ollutta ukrainalaista joutui jäämään Ukrainaan, kun miehet eivät pääse maasta.

Ihmisten auttamishalu on yllättänyt, hän kiittelee ihmisiä.

– Loimaalaisen purkutöitä tekevän firman eräältä työmaalta oli löytynyt kasa toimivia radiopuhelimia. He soittivat, että tulkaa hakemaan.

Ne lähtevät nyt Ukrainaan.

– Ihmiset tarjoavat talojaan, asuntojaan ja mökkejään majoittaakseen tulijoita.

Hän kiittää sitäkin, että onneksi Loimaalla on järjestelty nyt niin, että Loimaan evankelinen kansanopisto hoitaa tulijoiden vastaanoton.

Yhteydenottoja on tullut valtavasti.

Aluksi hän ajatteli, ettei tämä ketään kiinnosta ja tuntui, että ihmisten alkufiilis oli, että eihän me voida täältä mitään lähettää, kun Venäjä hyökkää seuraavaksi tänne.

– Ajattelen, että meidän pitää auttaa nyt siellä, missä ensisijainen tarve on. Ei meitä kukaan auta, jos mekään emme auta.

– Emme vielä edes tiedä, mihin kaikkeen tämä vielä vaikuttaa, Juuso Hulmi miettii.

Se on jo nähty, että esimerkiksi vehnän hinta on noussut.

– Samaan aikaan tämä on kamala asia tuottajille. Joku jo sanoikin, että selvisi koronasta, mutta ei tästä tuotantokustannusten noususta.

Juuso Hulmi toimii myös tuottajien edunvalvontatyössä, mutta kertoo, että juuri nyt ajattelee auttamista enemmän.

Myös omavaraisuuden tärkeys on ollut entistäkin enemmän mielessä.

– Omavaraisuus ruoantuotannossa ja myös maanpuolustuksessa.

Apua Ukrainaan kerätään ke 2.3. klo 16–18 Alastaron yläasteen pihalla, Vahvalantie 4.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän