Viljelijä ei hevillä jätä peltojaan kylvämättä

0
Niilo Salo kippasi siemenohrakuorman lajittelua varten Isoperässä, Mellilässä.

LOIMAA/MELLILÄ Maatilat lähtevät tulevaan kasvukauteen tilanteessa, jossa tuotannon riskit ovat kasvaneet: takana on viime kesän heikko sato ja maatilojen tuotantopanosten, kuten lannoitteiden, rehun ja polttoaineiden, hinnannousu.
MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki arvioi monen maatilan olevan jo valmiiksi maitohapoilla eli niiden iskunkestävyys on heikko ellei olematon parin aiemman huonon vuoden pohjalta.
Viime viikkoina viljelijöitä on puhuttanut etenkin lannoitteiden hinnannousu ja saatavuus. Mellilässä Isoperässä peltokasvien siementuotantoon erikoistuneessa Siementila Salo oy:ssä on harjoitettu myös lannoitteiden myyntiä ja välitystä. Tilan isäntä Markku Salo ja poika Niilo Salo arvioivat, ettei Loimaan seudun viljelijöillä ole isoa ongelmaa lannoitteiden saatavuuden kanssa. Heidän mukaansa lannoitteita on seudun maatiloilla tässä vaiheessa kevättä enää hyvin vähän hankkimatta.
– Eniten on kyselyjä sellaisessa tilanteessa, jos lannoitetta on hankittu naftisti eli puhutaan lähinnä lannoitteiden täydentämisestä, Niilo Salo summaa.
Tuotantopanosten hinnannousu on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaan, mutta Markku Salo sanoo Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan nostaneen lannoitteiden hintaa entisestään.
Myllymäki havainnollistaa lannoitteiden hintojen nousseen vuoden takaisesta 300–400 euron tonnihinnasta nyt yli tuhanteen euroon tonnilta.
Toisaalta viljojen hinnoissakin on ollut nousua, mikä on voinut hieman lämmittää niitä, joilla on viljaa myytäväksi.
Kylvösiementen saatavuudesta ei Myllymäen mukaan pitäisi olla isoa murhetta, koska huoltovarmuuskeskus on vapauttanut kylvösiemeniä varastoistaan.
– Tosin maatilojen oma siemen ei välttämättä ole kovin hyvää viime syksyltä, ja halutuimmista lajikkeista on niukkuutta.

Syysviljojen talvehtiminen on toistaiseksi monelle arvoitus. Markku Salo kertoo, ettei heidän tilallaan syysviljoista voi tässä vaiheessa sanoa muuta kuin sen, että osa niistä on säilynyt, osa tuhoutunut.

PAAVO MYLLYMÄKI ei osaa äkkiseltään sanoa, millainen hehtaarisato viljelijän pitäisi tulevalla kasvukaudella saada, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Tuotantotarvikkeiden hankinta-ajankohdalla on iso merkitys kustannuksissa. Hän arvioi viljan hintanäkymän markkinoilla kohtuulliseksi.
– Siihen en usko, että peltoja jätetään herran haltuun.
Hän arvelee, että osa viljelijöistä voi pohtia kylvävänsä tänä keväänä sellaisia kasveja, jotka parantavat maaperän kasvukuntoa ja siten vähentävät väkilannoitteiden tarvetta tuleville vuosille.
Markku Salo luottaa siihen, että viljelijät lähtevät kylvötöihin tänäkin keväänä.
– Vielä viime syksynä osa viljelijöistä saattoi ajatella, että jättää kylvämättä ja laittaa pellon esimerkiksi kesantoheinälle. Viime viikkoina Venäjän hyökättyä Ukrainaan mielipiteet ovat muuttuneet nopeasti viljelijöiden keskuudessa. He haluavat kylvää pellot.
Hänen mielestään olisi suorastaan moraalitonta tässä tilanteessa jättää peltoja kylvämättä, jos kylväminen on vain suinkin mahdollista.
Hän huomauttaa, että Venäjän hyökkäyksen kohteena oleva Ukraina pystyy normaalioloissa ruokkimaan maataloustuotannollaan 400–500 miljoonaa ihmistä.
– Ja Ukrainassa jää tänä vuonna arviolta useita miljoonia hehtaareita kylvämättä, hän arvelee ja miettii, kuinka hyvin toisaalta se vilja, joka saadaan kylvettyä ja korjattua, saadaan Ukrainasta edes liikkeelle ja maailmalle.
– Venäjä pommittaa liikenteen solmukohtia aivan tarkoituksellisesti.

Siementila Salolla on työskennellyt jo pidemmän aikaa kaksi ukrainalaista, joista toinen on Viacheslav Chobotar. Hänen vaimonsa saapui Suomeen Ukrainasta vuosi sitten ja pariskunnan kaksi lasta viime kesänä. He ovat saapuneet Umanin kaupungista, noin 200 kilometriä Kiovan eteläpuolelta. Perhe tuli Suomeen hyvissä ajoin, sillä Chobotar sanoo aistineensa ennalta sen, millaiseksi tilanne voi kehittyä Ukrainassa.

MARKKU SALO pitää selvänä, että jossain päin maailmaa on ruokapula ja nälänhätä ensi talvena.
– Sitä ei vielä tiedä, kuinka vakava tilanne tulee olemaan.
Hän on vakuuttunut siitä, että Suomessa riittää ruokaa, mutta jos täällä saadaan tänäkin kesänä heikko sato, tuontiviljan hinta voi muodostua äärimmäisen kalliiksi. Toisaalta hän arvioi, että viljelijöille voisi olla merkittävää hyötyä siitä, jos satoa saadaan tänä vuonna yli oman maan tarpeen ja sitä kautta vietäväksi maailmalle.

 

Tuottajahintojen korottaminen koetaan välttämättömäksi

LOIMAAN SEUTU MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäen mukaan kotieläintiloilla on tällä hetkellä mahdoton ristiriita tuottajahintojen ja kohonneiden tuotantokustannusten välillä.
– Esimerkiksi sianlihan hinta on noussut viisi senttiä, kun taas tuotantokustannukset ovat tuplaantuneet.
Maatalouden kustannuskriisi puhutti jo viime syksynä. Myllymäki kertoo vielä viime syksynä olleensa sitä mieltä, että tilanteen ratkaisemiseksi riittäisi ruokaketjun jakosuhteen korjaaminen oikeudenmukaisemmaksi tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä. Enää se ei hänen mielestään riitä, vaan tuottajahintojen on nyt ehdottomasti noustava kunnolla.
Maanviljelijä Markku Salo on samaa mieltä siitä, että tilanteessa, jossa tuotantopanosten hinnat nousevat, ei ole muuta ratkaisua kuin saada korotuksia myös lopputuotteen hintaan.
– Täällä loppuu maatalous, jollei kohonneita kustannuksia saada tuottajahintoihin.

Myllymäki ei kiellä sitä, etteikö tilanteen korjaaminen merkitsisi myös kuluttajahintojen nousua, koska hän ei pidä realistisena sitä, että keskusliikkeet luopuisivat juurikaan katteistaan.
Myllymäen mielestä valtiovalta voisi luoda pelivaraa alentamalla väliaikaisesti ruuan arvonlisäveroa eräänlaisena kuluttajille suunnattuna tukena. Tämä olisi vain lääke eikä ratkaisu tilanteeseen, mutta hän muistuttaa, että kuluttajiin iskee nyt myös muiden välttämättömyystarpeiden, kuten sähkön ja polttoaineiden, hinnannousu.

Maan hallituksen suunnittelemaa viljelijöille suunnattua 300 miljoonan euron tukipakettia, jolla varmistetaan ruuantuotantoa, Myllymäki kiirehtisi täytäntöön, jotta se saataisiin viljelijöille ennen kevään kylvöjä. Tukipakettia hän pitää tervetulleena, mutta se ei ratkaise tilojen ongelmia.
Niin sanotussa vihreässä siirtymässä Myllymäki pitäisi pientä taukoa ja hän lähettää hallitukselle sellaiset terveiset, ettei nyt ole oikea hetki pitää jääräpäisesti kiinni ilmastotavoitteista, kun muun muassa maatilat ovat kriisissä ja kustannukset nousevat yleisemmin yhteiskunnassa.
– On vedettävä hiukan henkeä. Pitää oppia ensin uimaan, jotta ei huku vallan.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän