Loimaalaisen Laarimäen Puutarhan Mikael Knuutila (oik.) haki kuorman kasvumultaa Ari Prihtiltä. Prihti sanoo asuneensa 40 vuotta turvetuotantoalueen keskellä ja tuotannon tuoneen aikoinaan ansioita moneen perheeseen Palojoella ja Orisuolla. Kuva: Punkalaitumen Sanomat / Juha Aro.

PUNKALAITUMELAINEN maanviljelijä ja urakoitsija Ari Prihti on muuttanut peltoviljelyssä olleen noin 7,5 hehtaarin peltoalan kasvualustan nostoalueeksi.

Yrittäjä puhuu kyseisestä kasvualustasta mieluummin kasvumultana kuin -turpeena, koska sanalla turve on joidenkin mielissä sen verran huono maine tänä päivänä.

Ala, jolta Prihti aloitti mullan noston viime vuonna, on entistä Vapon turvetuotantoaluetta Arkkuinsuon ja Vihalaidansuon alueella Punkalaitumella, lähellä Loimaan rajaa.

Turvetuotannon jälkeen alue ehti olla muutamia vuosia Prihtillä peltoviljelyssä, kunnes hän totesi, että se on liian multavaa viljelyyn. Hän suunnitteli, että pellon pintakerrosta jyrsitään ja aumataan varastoon. Prihti haki toimintaa varten maa-aineksen ottoluvan peltomaan parantamiseksi.

Prihti aisti myös kaupalliset mahdollisuudet, sillä hän kertoo kasvualustojen kysynnän kasvaneen ensimmäisen koronakevään myötä ihmisten innostuttua puutarhaviljelystä ja kysynnän jatkaneen kasvuaan näihin päivin saakka. Nyt hän arvelee Ukrainan sotatapahtumien entisestään voimistavan ihmisten pyrkimyksiä omavaraisuuteen kotitarveviljelyn avulla.

Yksi Prihtin asiakkaista on kasvualustoja, multatuotteita ja katemateriaaleja valmistava Europeat oy, jolla on tuotantolaitos vähän matkan päässä Loimaan puolella, Murronkulmalla.

Europeatin yrittäjä Juha Viipuri sanoo yhtiön täydentävän raaka-ainevarantoja sellaisilla aineksilla, joita yhtiön omilta tuotantoalueilta ei ole saatavissa. Prihtiltä saatavaa tummaa maa-ainesta hän luonnehtii erityisesti pihaistutuksiin soveltuvaksi.

Esimerkiksi Kauppapuutarhaliitto on kantanut huolta kotimaisten kasvualustojen saatavuudesta.

Etenkin kasvuturpeen saatavuuden arvioidaan heikkenevän sitä mukaan, kun energiaturpeen nosto vähenee. Moni kasvihuonealan yritys on riippuvainen kasvuturpeen käytöstä.

Juha Viipuri sanoo, ettei heidän yrityksessään ole ongelmaa raaka-aineen saatavuudesta, koska Lounais-Suomen ja Kanta-Hämeen alueen suot ovat pitkälle rahkaturvesoita, joita pystyy hyödyntämään kasvualustaksi. Hänen mukaansa saraturvepainotteisilla alueilla tilanne voi olla eri.

Ari Prihtin tilalla on perinteitä mullan nostosta jo 1980-luvulta saakka, jolloin sitä harjoitti hänen isänsä. Kyseistä liiketoimintaa pyöritettiin vuosituhannen vaihteeseen saakka.

Prihti arvioi, että nyt tuotannossa oleva alue palaa aikanaan peltokäyttöön, kunmultaisapintakerros on nostettu. Kasvumullan nostoa koskeva maa-ainesten ottolupa on voimassa kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Puutarhaviljelyinnostusta nostaakseen Prihti suunnittelee yhteistyökumppaneidensa kanssa kilpailua siitä, kuka onnistuu kasvattamaan tämän kesän suurimmat kasvit.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän