Jari ja Sirkka Lukkaroista mietitytti muun muassa se, kannattaako tänä keväänä kylvää lainkaan niille peltoalueille, jotka tienpitäjä ottaa aikanaan haltuunsa riista-aidan rakentamista varten. Haltuunoton ajankohta on toistaiseksi avoinna.

LOIMAA Riista-aidan rakentaminen Koskenrannan ja Rantalankulmantien välille vähentää aikanaan Ysitieltä risteävien liittymien määrää. Kyseisellä noin viiden kilometrin osuudella katkaistaan yhteensä kymmenen yksityistie- sekä pelto- ja metsätieliittymää.
Etenkin yksityistiejärjestelyistä riitti sanottavaa riista-aitojen rakentamista koskevassa maantietoimituksessa. Neljätuntiseksi vierähtäneeseen kokoukseen osallistui kolmisenkymmentä henkeä, kuten alueen kiinteistönomistajia sekä aidan rakennuttajan ja tienpitäjän eli Varsinais-Suomen Ely-keskuksen edustajia.
Tilaisuudessa nostettiin esille muun muassa Asuntolantie, jonka liittymä Ysitielle katkaistaan riista-aidan rakentamisen myötä. Tien varrella asuva asukas huomautti liittymän katkaisun tuovan kiertoa ja hän pelkäsi muun muassa kiinteistön arvon heikkenemistä. Toinen henkilö kysyi, eikö liittymää voisi säilyttää, jos sen päähän Ysitielle asennettaisiin portti.

Elyn maanhankintavastaava Petteri Koskinen piti katkaistavien liittymien määrää merkittävänä Koskenrannan ja Rantalankulmantien välisellä osuudella. Hän kertoi, että tiesuunnitelmassa liittymäpaikat on vahvistettu valtatien liittymien osalta, mutta yksityistieverkolla voidaan tehdä vielä muutoksia.
Hanketta koskevassa tiesuunnitelmassa on osoitettu korvaavia yhteyksiä ja valtion rakennettavaksi muutamia uusia yksityisteitä. Kysymyksiä riitti muun muassa Ysitien vierelle rakennettavasta uudesta yksityistiestä ja siitä, voitaisiinko sen paikkaa vielä siirtää.
Tilaisuudessa ilmeni, että hankkeen tiejärjestelyt vaikuttavat myös alueella sijaitsevaan harvinaiseen luontoalueeseen ja sen kulkuyhteyksiin. Maanomistaja ei hyväksynyt sitä, ettei alueelle ole osoitettu korvaavaa tieyhteyttä, kun nykyinen liittymä katkaistaan. Hänen mukaansa luontoalueen vieressä sijaitsevaa peltoakaan ei voi jättää hoitamatta.
Kiinteistönomistajien puolelta kysyttiin, miksei Ely käytä valtion sille yksityistiejärjestelyihin antamaa rahaa, jota ei ole tähän mennessä haettu ja käytetty tarpeeksi. Elyn projektipäällikkö Petri Sartela totesi, että yksityisteiden avustusrahaa on käytössä, mutta se on kohdistettu olemassa olevien teiden parantamista varten eikä uusien yksityisteiden rakentamiseen.

Tietoimitus etenee tarvittavien alueiden haltuunotosta ja tiehankkeen toteuttamisesta aina lunastuspäätöksiin asti.
Tienpitäjä eli Varsinais-Suomen Ely-keskus ottaa tiesuunnitelmassa osoitetut alueet ja oikeudet haltuunsa. Riista-aidan rakentamista varten haltuun otettavat alueet on merkitty maastoon puupaaluin.
Eräs kokouksen osallistuja huomautti, että kyseisiä tappeja on pystytetty keskelle tietäkin.
– Kai se on käsitys, että kierrä maajussi perkele, hän sanoi turhautuneena. Hänelle annettiin tilaisuudessa lupa poistaa paalut tien keskeltä.
Elyn Petteri Koskinen kertoi, että haltuunoton jälkeen rakennuttajalla on oikeus aloittaa työt. Urakan aloittamisajankohta on toistaiseksi avoinna, eikä urakoitsijaakaan ole vielä valittu.
Joitakin osallistujia mietitytti se, saako haltuun otettavalle alueelle kylvää tänä keväänä ja tapahtuuko haltuunotto ylipäätään ennen kylvöjä. Sitäkin kysyttiin, voitaisiinko riista-aidan rakentaminen aloittaa vasta syksyllä peltotöiden jälkeen.
Elyn projektipäällikkö Kauko Marttila kertoi, että urakan kilpailutus on laadinnassa ja hinnat saadaan vasta reilusti toukokuun puolella, jolloin selviää, onko Elyllä ylipäätään rahaa toteuttaa hanketta tänä vuonna. Tarkka haltuunottopäivä selviää myöhemmin, ja päätös haltuunotosta ilmoitetaan erikseen maanomistajille.
Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri Juho Nikander huomautti, että sadonmenetykset tulevat korvattaviksi, jos haltuunotto tapahtuu kesken viljelykauden.
Kysymykseen siitä, onko riista-aidan rakentamiseen ylipäätään varattu määrärahoja, Marttila vastasi, että tietty määräraha on olemassa. Hanke on toteutettavissa tänä vuonna riippuen muun muassa hintatasosta ja materiaalien toimitusajoista.

Kokouksessa nostettiin esille monia muita näkökulmia, kuten se, onko paikallisia metsästäjiä kuultu hankkeessa ja miten riista-aitojen rakentaminen vaikuttaa riistan liikkumiseen.
Osana hanketta kaadetaan puustoa, ja tilaisuudessa kysyttiin, onko puuston poisto täydellistä vai voidaanko siinä käyttää maisemallista harkintaa.
Muutama asianosainen toivoi maastokatselmuksia paikan päälle, jotta kohteisiin voitaisiin tutusta tarkemmin.
Eräs paikallinen kiinteistönomistaja summasi, ettei riista-aitaa vastusteta sinänsä, vaan sitä koskevia järjestelyjä, joita hän piti kohtuuttomina.

 

Fakta

Riista-aitaa Koskenrannan ja Rantalankulmantien välille

Riista-aitaa rakennettiin Loimaalla Ysitien varteen kolmelle osuudelle jo pari vuotta sitten.
Suunnitelmiin sisältyi neljäskin osuus Koskenrannan ja Rantalankulmantien välillä, mutta se jäi tuolloin toteuttamatta ja maantietoimituksen ulkopuolelle, koska sitä koskevasta tiesuunnitelmasta oli valitettu hallinto-oikeuteen.
Tiesuunnitelman neljäs osuus on saanut hiljattain lainvoiman. Riista-aidan rakentamiseen ryhdytään Metsämaantien ja Rantalankulmantien osuudella mahdollisesti tulevana kesänä, jos Varsinais-Suomen Ely-keskuksen määrärahat riittävät (LL 12.4.).