Loimaan viljavarasto toimii tehokkaasti ja on hyvässä kunnossa

0
Loimaan viljavarasto on Suomen toiseksi suurin. Sen betoniset suursiilot ovat melkeinpä ikuiset. Eurooppaan vastaavia ei ole rakennettu enää pitkään aikaan, mutta esimerkiksi Kiinassa betonisia viljavarastoja alettiin koronan myötä rakentaa uudelleen.

LOIMAA/PELTOINEN Suomen Viljavan Loimaan suursiilot integroitiin viime vuonna osaksi Naantalin viljanvarastointitoimintaa. Integraatiolla pyrittiin kehittämään Naantalin tärkeää viljaterminaalia. Naantalin yksikön viljanvarastointikapasiteetti on Suomen suurin, Loimaan toiseksi suurin.

Naantalin satamaterminaalissa on ollut viime vuosina hetkittäin huutava pula siilokapasiteetista, kun vientiin suunniteltuja viljaeriä on koottu satamaan odottamaan vientilaivauksia.

– Käytännössä Loimaalta voidaan nyt ajaa viljaa suoraan laivoihin, Suomen Viljavan toimitusjohtaja Pasi Lähdetie kertoo.

Loimaan viljavarastolla riittää muutenkin liikennettä. Siiloihin siirretään syksyisin valtavat määrät viljaa maatiloilta. Siiloista sitä kuljetetaan edelleen muun muassa elintarviketeollisuuden tarpeisiin.

– Varsinais-Suomen teollisuus ei käytä enää viljaa niin paljon kuin menneinä vuosina. Maakunnasta on tullut viljan viejä Suomen sisällä. Loimaalta viljaa kuljetetaan muun muassa Lahden seudulle ja Pohjanmaalle, Lähdetie kertoo.

LOIMAAN viljavaraston kehittämisen peruslähtökohtana on jo pitkään ollut, että suursiilot mahdollistavat isojen viljaerien varastoinnin ja kustannustehokkaat siirrot laivoihin. Lisäksi suursiilot soveltuvat erinomaisesti huoltovarmuusviljan pidempiaikaiseen varastointiin.

– Merkittävässä osassa varastointia ja huoltovarmuutta on myös siemenvilja, Lähdetie korostaa.

Loimaan viljavaraston vanhimmat osat valmistuivat 1950-luvun alussa. Noin 75 metriä korkeat suursiilot valmistuivat 1980-luvulla, jolloin Valtion viljavarasto kokosi vielä suuria varmuusvarastoja.

– Betoniset viljavarastot ovat melkein ikuisia. Siilojen seinien halkeamia paikkaillaan tarpeen mukaan, mutta Loimaalla ne ovat olleet hyvässä kunnossa. Kunnossa ovat myös koneet ja laitteet, Pasi Lähdetie luonnehtii.

– Muutama vuosi sitten uusittiin Loimaan viljavaraston pölynpoistojärjestelmä. Se oli satojentuhansien eurojen investointi. Myös yksikön vastaanottotehoa on viime vuosina parannettu nopeuttamalla vastaanottolinjoja.

Toimitusjohtaja muistuttaa, että Loimaan viljavarastossa on näyttävien siilojen lisäksi nykyään laajat tasovarastot.

– Niihinkin on panostettu viime vuosina.

 

FAKTA

Suomen Viljava

Suomen Viljava on viljan ja viljantyyppisten tuotteiden, rehuraaka-aineiden sekä muun massa- ja kappaletavaran käsittelyyn ja varastointiin erikoistunut valtionyhtiö. Se tarjoaa myös viljan kunnostus-, säkitys-, analyysi- ja kuivatuspalveluja.

Yhtiön omistajaohjauksesta ja omistajapolitiikan toteuttamisesta vastaa valtioneuvoston omistajaohjausosasto.

Suomen Viljava käsittelee viljaa ja muita tuotteita noin kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Sillä on 19 varastopaikkaa eri puolilla Suomea, niistä viisi satamissa. Varastointikapasiteetti on noin 1,4 miljoonaa tonnia. Yhtiön varastojen kautta kulkee lähes puolet Suomessa kauppaan tulevasta viljasta.

Yhtiön palveluksessa työskentelee noin 60 henkilöä.

Suomen Viljavan liikevaihto oli viime vuonna 19,5 miljoonaa euroa. Liikevoittoa kertyi 4,2 miljoonaa.

Viljavalla on kansallinen velvoite osaltaan turvata kotimaisen elintarvikeketjun toiminta poikkeusoloissa.

Lähde: Suomen Viljava

FAKTA

Sata vuotta viljavarastoja

Valtion Viljakonttori perustettiin vuonna 1918 turvaamaan Suomen viljahuolto ja -tuotanto, mutta se lakkautettiin vuonna 1923.

Vuonna 1928 se perustettiin uudelleen Valtion viljavarasto -nimellä. Se toimi maatalousministeriön alaisuudessa, ja sen tehtäviin kuuluivat huoltovarmuuden takaaminen ja maatalouspolitiikkaan liittyvät tehtävät.

Sota-aikana vuosina 1939–1945 Valtion viljavaraston henkilökunta moninkertaistui. Yhtiö toimi kansanhuoltoministeriön alaisuudessa hoitaen viljan tuonnin Suomeen ja jakelusäännöstelyn.

Sota-aikana myönnetystä yksinoikeudesta johtuen Valtion viljavarastosta tuli Suomen tärkein viljavarastojen rakentaja. Yhtiöllä olikin valtavia rakennusprojekteja aina 1950-luvulta 1980-luvulle saakka. Se rakennutti siiloverkoston, jonka turvin siitä tuli Suomen suurin viljan varastoija ja viljakaupan harjoittaja.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, Valtion viljavarasto lakkautettiin ja pilkottiin osiin. Kaupallisista toiminnoista muodostettiin Avena-yhtiöt.

Valtio myi viljakauppayhtiön vuonna 2002 Lännen Tehtaille.

Varastointi- ja käsittelytoimintoja tarjoava Avena Siilot oy jäi valtion omistukseen. Sen nimi muutettiin vuonna 2002 Suomen Viljava oy:ksi.

Lähde: Suomen Viljava

 

TOIMITTAJALTA

Jossain hinta nousee vielä korkeammaksi

Toimitusjohtaja Pasi Lähdetie kuvailee Suomen Viljavan vuotta 2021 yhtiön vuosikertomuksessa haasteelliseksi. Korona vavahdutti viljamarkkinoiden dynamiikkaa, kun kansallisvaltiot pyrkivät varmistamaan kansalaistensa ruokahuollon kasvattamalla varastojaan ja yritykset toimivat samoin raaka-ainehuollon osalta. Tämä johti siihen, että viljojen sekä öljy- ja proteiinikasvien hinnat lähes kaksinkertaistuivat kansainvälisillä markkinoilla lyhyessä ajassa.

Samaan aikaan kotimaassa korjattiin syksyllä 2021 toinen pieni sato peräkkäin.

VILJAN hintataso maailmanmarkkinoilla perustuu oletukseen, että seuraava sato vastaa vuosittain kasvavaan kulutukseen. Joka vuosi pitää siis saada aikaan uusi ennätyssato.

Nyt viljan maailmanmarkkinat ovat sekaisin pahemmin kuin miesmuistiin. Maailman suurin vehnänvientimaa, Venäjä, on sotinut itsensä ja samalla toisen merkittävän vehnänviejän, Ukrainan, pois pelistä. Samasta syystä lannoitteiden hinnat ovat moninkertaistuneet, mikä johtanee Suomessakin siihen, että viljapinta-ala todennäköisemmin supistuu kuin kasvaa tänä vuonna.

Suomalaisten ei tarvitse silti pelätä, että vilja loppuisi. Se tulee kyllä rahan luo. On kuitenkin todennäköistä, että jossain päin maapalloa vallitsevasta tilanteesta maksetaan pian todella kovaa hintaa. Se kannattaa muistaa, kun ruuan hinta Suomessa nousee.

Pasi Salo

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän