Pema houkuttelee opiskelijoita töihin suoraan koulun penkiltä uudella koulutusohjelmalla

0
Pemamekin tehtaaseen tutustui satakunta Novidan opiskelijaa kone-, talo-, auto- ja sähkötekniikan aloilta. Etualalla vasemmalla ovat Peman operaatiojohtaja Risto Rehakka ja tuotantopäällikkö Jesse Viitanen, keskemmällä edessä on Novidan koulutuspäällikkö Iiro Aaltonen. Opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen järjestettiin myös oma erillinen tutustumistilaisuutensa.

LOIMAA Hitsaus ja tuotantoautomaatiota valmistava Pemamek oy aloittaa ensi syksynä uuden koulutusohjelman, joka on suunnattu Novidassa viimeistä opintovuottaan aloittaville kone-, talo-, auto- ja sähkötekniikan opiskelijoille.
Koulutusohjelmaan valittavien opiskelijoiden on mahdollista suorittaa tutkintonsa Pemalla loppuun palkallisella oppisopimuksella. Lisäksi heillä on mahdollisuus työllistyä Pemalle vakituisesti opintojensa jälkeen.
Yrityksessä on hyödynnetty oppisopimuksia aiemminkin, mutta ei vastaavassa mittakaavassa.
– Nyt halutaan hakijoita enemmän yhdellä kertaa, tuotantopäällikkö Jesse Viitanen summaa ja kertoo, että koulutusohjelmaan otetaan 10–20 opiskelijaa.
Tehdaslaajennusta suunnittelevan yrityksen tulevaisuuden työnäkymiä Viitanen luonnehtii sen verran hyviksi, että yritys päätti toteuttaa koulutusohjelman yhdessä toisen asteen ammatillista koulutusta tarjoavan Novidan ammattiopiston kanssa.

Novidan opiskelijoita kävi tutustumassa paikan päällä tehtaassa.
Tehtaaseen tutustuneet opiskelijat saivat kuulla muun muassa uratarinoita eri tehtävissä työskenteleviltä pemalaisilta. Tarinoiden yhteinen nimittäjä oli se, että työ on vaihtelevaa ja monipuolista.
Yksi tarinaansa avanneista oli sähköasentajana työskentelevä loimaalainen Teppo Kivinen, joka aloitti Pemalla vuonna 2008. Hän kertoi kiertäneensä maailmalla aika paljon asennustehtävissä.
– Työtehtävät ovat monipuolisia, ja jokainen kone on erilainen ratkaisuineen. Kun projekti on maalissa, onnistumisen tunne on palkitseva.
Yksin laitteisiin liittyviä ratkaisuja ei tarvitse pähkäillä. Hän muistutti, että Peman sähköosastolla on hyvä yhteishenki ja työkavereilta saa tarvittaessa tukea ja apua.

Yksi uratarinaansa opiskelijoille avanneista pemalaisista oli sähköasentaja Teppo Kivinen.

Haku koulutusohjelmaan päättyy toukokuun 4. päivä, jonka jälkeen ovat haastattelut. Valinnat tehdään kesäkuuhun mennessä.
Käytännössä koulutusohjelmaan valitut opiskelijat aloittavat syksyllä neljän viikon työssäoppimisjaksolla, jonka jälkeen ratkeaa, ketkä jatkavat palkallisella oppisopimuksella. Tutkintopaperit saa koulutusohjelman kautta.
Pemamekin operaatiojohtaja Risto Rehakka muistuttaa, että itse tutkinto säilyy samana vaikka sen suorittaisi loppuun Peman koulutusohjelmassa.
– Työkokemus on kuitenkin tätä kautta laajempi sen lisäksi, että tämä on palkallista aikaa.

Opiskelijoille selvisi tutustumiskierroksen aikana muun muassa se, että Pema toimittaa tilauksia muun muassa laivanrakennukseen, konepajoille, offshore- ja prosessiteollisuuteen, energiateollisuuteen sekä kone- ja laitevalmistukseen.
– Periaatteessa teemme tehtaan asiakkaan tyhjään halliin, Viitanen havainnollisti ja antoi esimerkin telakkalinjastoista, jotka voivat olla 200 metriä pitkiä ja joiden työstäminen voi kestää toista vuotta.
Muun muassa tuulivoimapuolen projektit ovat kasvava ala Pemalla, ja Peman laitteilla voidaan hitsata asiakkaan hallissa esimerkiksi tuulivoimaloiden pitkiä tolppia.

Sähköasentajiksi opiskelevat loimaalaiset Niko Rajala ja Lauri Raatikainen ovat kiinnostuneita Peman koulutusohjelmasta. Molemmat pohtivat, että koulutusohjelman kautta voisi oppia paljon sähköalaan liittyvistä töistä.

Aloite koulutusohjelmaan tuli Pemamekiltä, ja Novidan koulutuspäällikkö Iiro Aaltonen kertoo, ettei oppilaitoksen tarvinnut miettiä kahta kertaa sitä, lähtevätkö he mukaan.
Aaltonen luonnehtii koulutusohjelman olevan sikäli uudenlainen, että sen kautta opiskelija voi suorittaa tutkintonsa kokonaan loppuun saakka työpaikalla ja ohjelmaan otetaan opiskelijoilta monelta koulutusalalta.
Hän arvelee, että vastaavat ohjelmat ja pitkät oppisopimusjaksot yleistyvät tulevaisuudessa, kun yrityksillä on tarve vastata työvoiman tarpeeseen ja kun samaan aikaan ikäluokat pienenevät.
Aaltonen pitää suuntausta hyvänä siinäkin mielessä, koska yritysten hyödyntämä tekniikka ja teknologia kehittyvät eikä kaikkia viimeisiä laitteita saada hankittua oppilaitoksiin.