”Turvallisuus ennen kaikkea”

0
Annika Saarikko kävi Loimaan Haaralla Pääskynpesän kylätalolla alustamassa keskustelua omavaraisuudesta ja turvallisuudesta. Kuulemassa olivat muun muassa Markku Pulliainen, Heikki Vainio ja Hannu Härmäaho.

Kriisistä kriisiin, valtiovarainministeri ja Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko luonnehti viime aikoja alustaessaan Haaran Pääskynpesässä keskustelua Suomen omavaraisuudesta ja turvallisuudesta.

– Kaikkein tärkeintä on nyt, että Ukrainan sota loppuu ja että sota pysähtyy Ukrainaan, hän listasi asioiden tärkeysjärjestystä ja muistutti, että Ukrainassa taistellaan muidenkin puolesta.

– Emme voi antaa Venäjän voittaa.

Koronanhoito tuli Annika Saarikon mukaan maksamaan valtiolle tällä tietoa 15 miljardia ja se kaikki rahoitettiin lisävelalla.

– Koronassa valtio otti kaiken vastaan. Näin ei voida jatkaa, meillä ei ole valtiona siihen varaa. Kaikki hanat eivät voi nyt aueta.

Tärkeintä on turvallisuus, hän korostaa.

– Siksi kehysriihessä Puolustusvoimat sai kaiken, minkä se pyysi. Kun kenraalit ja puolustusministeri Antti Kaikkonen marssivat sisään, kysyin, että paljonko pistetään. En halunnut olla se päättäjä, josta joskus sanotaan, ettei aikanaan hoidettu asioita kuntoon.

– Osa Suomen huoltovarmuutta ja pärjäämistä on, että normaali arki toimii.

Siksi on tärkeää, että myös kyber- ja hybridiuhkiin varautumista parannetaan – ettei kävisi esimerkiksi niin, että pankkien maksujärjestelmät voitaisiin lamauttaa, emmekä voisi ostaa ruokaa. Tai Kelan tietojärjestelmistä vuodettaisiin kaikkien kansalaisten tiedot maailmalle. Tai pystyttäisiin romahduttamaan valtionhallinnon sivustot yhtäaikaa tai päästäisiin käsiksi suomalaiseen vesihuoltoon.

– Nyt pitää kylvää kaikki mahdolliset pellot ja pitää huoli, että kaikki ruoka, mikä on mahdollista tuottaa, tuotetaan.

Kaupalta ja elintarviketeollisuudelta hän odottaa toimia. Tuottajien on saatava hinta työstään.

– Omasta tuotannosta kannattaa pitää huolta, hän sanoi ja huomautti, että monet elintarvikealan yritykset ovat tuottajien omistamia.

Hän kiitteli viisaita suomalaisia päättäjiä, jotka ovat ymmärtäneet varautumisen ja omavaraisuuden merkityksen. Huoltovarmuuskeskus on perustettu heti sotien jälkeen. Energiaomavaraisuutta on kasvatettu.

– Riippuvuus Venäjän energiasta katkeaa tänä kesänä, kun Olkiluoto 3 otetaan käyttöön.

Muut maat ovat tehneet paljon vähemmän.

Jos pakotteita kiristetään – ja siihen Suomi on hänen mukaansa valmis – ja venäläisen fossiilisen energian käyttö lopetetaan, bensan hinta tulee nousemaan vieläkin ja jokainen voi joutua tinkimään elintavoistaan.

– Kun olen tämän sanonut, se ei ole miellyttänyt. Kukapa mielellään tinkisi.

Vähävaraisille hintojen nousu merkitsee muita enemmän – heillä kun ei ole menoissaan tingittävää, kun raha riittää jo nyt vain välttämättömyyksiin.

– Emme voi olla varmoja siitä, että hintojen nousu on vain piikki ja menee ohi pian.

Niin, entä se Nato?

Loimaa/Haara-Onkijoki

Kati Uusitalo

– Venäjä ei ollut sitä mitä luulimme. Se petti luottamuksemme tavalla, jota ei unohdeta, Annika Saarikko sanoi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan kuulijoille Haaralla.

Hän ei usko, että luontevat suhteet Venäjään palautuvat kovin äkkiä ja yleisöstä huomautettiin, että ei ainakaan Putinin aikana.

– Ja kuka takaa, että hänen jälkeensä tulee joku parempi.

Jälkiviisaasti voi hänen mukaansa miettiä, että oltiinko Euroopassa liian kilttejä, kun Venäjä otti Krimin.

– Opetettiinko ajattelemaan, että näin voi tehdä, hän sanoo ja arvelee, ettei Venäjä odottanut, että EU on yhtenäinen ja pistää kovan kovaa vastaan pakotteilla.

Omaa kantaansa Natoon hän ei vieläkään paljastanut, mutta lupasi kertoa sen puolueen kannan yhteydessä.

– Esityksen Natoon liittymisestä tekee Suomessa tasavallan presidentti ja hallitus. Eduskunta tekee päätöksen liittymisestä, Annika Saarikko kertasi marssijärjestystä.

Siinä välissä 30 Nato-jäsenmaan pitää päättää, haluavatko he Suomen Natoon.

– Kahdenvälisiä sopimuksia voidaan tehdä turvatakuista, mutta artikla viiden mukaisia turvatakuita ei ole ennen sopimusten ratifiointeja.

Entäs jos Suomea ei hyväksytä, vaikka hakisimme, yleisöstä kysyttiin.

– Rohkenen arvioida, että Yhdysvaltojen kanta painaa kaikkein eniten.

Jäsenmaksuista liittyminen ei ole hänen mukaansa kiinni. Kustannus on muutamia kymmeniä miljoonia, kun Suomen valtion vuosibudjetti on noin 65 miljardia vuodessa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän