Miina Penttilän elämä kirjaksi – piian aviottoman tyttären matka johtajaopettajaksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi

0
Vesa Ketola oli ensimmäisten joukossa hankkimassa Anna-Liisa Kastion kirjoittamaa kirjaa Miina Penttilästä, sillä Penttilä oli Ketolan kummitäti. KUVA: Kati Uusitalo/LL

Opettaja, kunnallispoliitikko. Monien yhdistysten jäsen. Pidetty ja kysytty kirjoittaja ja puhuja.

Miina Penttilä (1874–1961) vaikutti Loimaalla monessa roolissa aina sortokausilta 1800- ja 1900-lukujen vaiheesta jatkosotaan saakka.

Nyt persoonallisesta vaikuttajasta on julkaistu historialähteisiin pohjautuva, mutta myös kuviteltua kerrontaa sisältävä elämäkerrallinen teos Yhteenkudottu koulumatka, Opettajatar Miina Penttilän elämästä .

Teoksen kirjoittaja Anna-Liisa Kastio , itsekin opettajana työskennellyt loimaalaiskirjailija, on kulkenut Miina elämässään jo 25 vuotta.

Syy teoksen kirjoittamiselle on hänen mielestään selvä.

– Miinan elämän ankara alku ja säilyneet pidetyt puheet, ennen kaikkea kirjoituksista välittynyt rakkaus oppilaisiin ja yksilöiden tasavertaisuuteen ansaitsee tulla kerrotuksi.

Anna-Liisa Kastion elämään Miina Penttilä tuli kulttuurihistorian opintojen myötä.

– Niissä päädyttiin henkilöhistoriaan, miettimään yksilöä ajassa ja ympäristössä. Oli pohdittava kuka on tai oli vaikuttaja, kuka kokija, mikä oli hänen paikkansa ja tehtävänsä yhteisössään.

Piti löytää henkilö, josta voisi kirjoittaa esseen yhtenä oppityönä. Kun hän oli sijaisena Hirvikosken koulussa, silloinen rehtori, nyt jo edesmennyt Irja Järvinen tutustutti hänet koulun ensimmäiseen opettajaan, Maria Wilhelmiina Penttilään.

– Voi kun Irja tietäisi, mitä sai aikaan, kirjailija totesi sopivasti Miinan päivään ajoitetussa kirjan julkistamistilaisuudessa.

Ullakolla oli Miina Penttilän muotokuva ja taulu, johon hän oli kerännyt valokuvia lehmistään, navetasta ja kevätjuhlista. Kehyksissä oli myös tyttöjen käsitöitä. Mukaansa Anna-Liisa Kastio sai mustakantisen vihon, johon Miina Penttilä oli jäljentänyt puheitaan, pöytäkirjoja, tarvikeluetteloita ja kirjoittanut paljon muutakin muistiin.

Vaikka Anna-Liisa Kastio saikin ajatuksen kirjan kirjoittamisesta vasta muutama vuosi sitten, Miina on säännöllisesti muistuttanut itsestään – aineistoa on tarkoituksella etsitty niin kuntakoukousten kuin koulun johtokunnan pöytäkirjoista, mutta eteen on osunut myös muun muassa Miina Penttilän syntymäkunta Nurmon ihmisiä, joilta on saatu lisää tietoa.

Osa asioista on pitänyt päätellä lähes rivien väleistä. Muistivihkoon jäljennetty runo ja erään kirjeen yksi lause johdattivat kirjoittajan esimerkiksi rakastumisen onnettoman päätöksen jäljille.

Yhteenkudottu koulumatka on sitä nimensä mukaisesti. Se kertoo taloissa kiertäneen piian aviottoman tyttären kouluttautumisesta, matkasta johtajaopettajaksi ja arvostetuksi yhteisönsä jäseneksi, mutta samalla myös Suomen syntyvuosien tarinan, rikkaasti ajan tuntoja kirjeistä ja muista lähteistä peilaten.

Suomesta ei tullut sattumalta tällaista maata kuin se nyt on.

– Teoksesta näkee, miten riippuvaisia ja sidoksissa omaan aikaamme olemme, kotiseutuneuvos Raija Kouri luonnehti julkistamistilaisuudessa.