Kylvöille koleassa säässä, jääpolte pilasi syysvehnän

0
Maanviljelijä Johannes Valtonen aloitti kevättyöt epävarmoissa tunnelmissa. Sääennusteet lupaavat koleaa, mutta hän ei halua menettää pellon kosteutta.

LOIMAA Kevään kylvöt aloitettiin Loimaan Kauhanojalla keskiviikkona. Lämpömittari näytti alle kymmentä astetta ja kylmät tuulenpuuskat puhalsivat, kun Johannes Valtonen kylvi kevätvehnää ensimmäiselle lohkolle. Kaksi muuta lohkoa oli myös jo äestetty.

Tilan viljelykset ovat viidettä kevättä Johannes Valtosen vastuulla. Hän toteaa, ettei kuluneisiin vuosiin ole keskivertokevättä mahtunut.

Viime vuonna Valtonen pääsi kylvöille huhtikuun loppupuolella, mutta kylvöt valmistuivat vasta pitkälle kesäkuussa. Väliin mahtui sateita, jotka sekoittivat suunnitelmat.

Siksi hän ei uskalla veikata, milloin tämän vuoden kylvötyöt valmistuvat.

– Nyt on vielä todella kylmää. Ajattelin, että kylvöjen aloitus menee äitienpäivän yli, mutta kovat tuulet ja aurinko ovat kuivattaneet maan hyvin.

Kasvuun lähtö vaatii lämpöä, mutta sitä ei ollut luvassa. Sääennuste povaa yöpakkasia ensi viikolle. Toisaalta sateitakaan ei ole näköpiirissä. Valtonen ei halua hukata pellon kosteutta.

Viereisellä pellolla näky on lohduton. Kuivan karikkeen seasta pilkottaa vain paikoitellen vihreää. Pellolle kylvettiin syksyllä vehnää.

– Jollei ihan 99-, niin 90-prosenttisesti kaikki on tuhoutunut. Pieniä vihreitä laikkuja näkyy, mutta yleisväri on keltainen.

ProAgrian mukaan syyskasveja on valtakunnallisesti tuhoutunut arviolta runsaan 90 000 hehtaarin alalta. Kylvöala oli ennätykselliset lähes 145 000 hehtaaria. Eteläiset Suomen talvituhojen osuudeksi ProAgria arvioi 70–90 prosenttia syysvehnästä ja 50–80 prosenttia rukiista.

Valtosen syysvehnän tuhosi useita senttejä paksu jääkansi, jolla olisi viljelijän mukaan voinut pelata vaikka jääkiekkoa. Jo alkutalvi oli huono, sillä marras-joulukuussa oli kovia pakkasia muttei lumipeitettä.

19 hehtaarin pelto äestetään ja sille kylvetään kevätvehnää, jota on tarvinnut ostaa ulkopuolelta. Se on pääasiassa siemenviljaa viljelevälle Valtoselle kova paikka. Toisaalta hyvä, että siementä on.

– Ostin siementä kevättalvella, kun alkoi näyttää siltä, että jokin varasuunnitelma on oltava. Siinä kohtaa siementä vielä oli, mutta nyt sen saatavuus on huono.

ProAgria Länsi-Suomen asiantuntija Jenni Lukkaroinen toteaa kevään olleen kylmä, mutta kylvöjen alku ei hänen nähdäksensä ole viivästynyt pahasti.

– Vaikea ennustaa, meneekö viikko vai kaksi, mutta toivottavaa on, että sillä haarukalla päästään aloittamaan. Äitienpäivä on ollut yleisesti hyvin ahkera kylvöajankohta.

Jos kylvöt venyvät toukokuun loppuun tai kesäkuun alkuun, vaikuttaa se viljelijän lajikevalintaan, mikäli vaihtoehtoja vain on. Lukkaroinen harmittelee viime vuoden viljasadon jääneen heikoksi. Hän ei kuitenkaan usko, että peltoja jätettäisiin kesannoksi suunniteltua enempää.

Lukkaroinen sanoo monen viljelijän olevan vaikean paikan edessä syysviljelysten suhteen. Jos kasvusto on huono tai menetetty, viljelijä kärsii ajallisia ja rahallisia tappioita.

– Pellolle täytyisi nyt mennä kiertämään ja katsomaan, löytyykö vihreää. Pellon reunalla seisoessa kaikki voi näyttää kuolleelta.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän