KOLUMNI Uusi kärpänen ystäväverkkoon

0
Kuvituskuva. J.M. Puisto: ystävyys.

Ystävien puute, ja siitä johtuva yksinäisyys, on yleinen ja vakava ongelma kaikenikäisillä ihmisillä. Siitä ei tarvitse lukea MLL:n sivustolta, uutisista tai kouluterveyskyselyistä, sillä sen huomaa myös lukuisten somekanavien kommenteista, tuttavien puheista ja omastakin arjesta.
“Mulla ei oo kavereita”, “ei oo seuraa” tai “on tylsää yksin kotona” ovat todella yleisiä lausahduksia etenkin nuorten suusta. Siinä iässä kuitenkin kaipaisi kipeimmin tukiverkkoa, jossa pitäisi olla ystäviä. Myös etenkin vanhoilla ihmisillä tukiverkko voi olla erittäin supistunut, vaikka se on jokaiselle elämän peruspilari.
Ystäviä siis tarvitsee, mutta miten sellaisia voi hankkia? Ihmissuhteena ystävyys ei eroa muista ihmissuhteista loppujen lopuksi paljoakaan. Ehkä ystävä siis pitäisi myös hankkia samalla tavalla kuin muut ihmissuhteet.
Et tietenkään pysty etsimään ystävää täysin samoin keinoin kuin esimerkiksi tyttöystävää, mutta perusteet ihmissuhteen luomiselle ovat samat. Pitää joko etsiä nettiystäviä, soitella tutuille tai lähteä pois omasta kodista ja puhua muille ihmisille. Tämä on tietysti toisille helpompaa ja toisille miltei ylitsepääsemättömän vaikeaa, jos verrataan muun muassa luonnetta, ikää ja harrastusmahdollisuuksia. Ystävät eivät vaikeuksista huolimatta koskaan vain tule luoksesi, vaan heidät täytyy itse etsiä tai hämähäkin tavoin pyydystää.
Vaikein osuus ystävyydessä alkaa kuitenkin vasta etsimisvaiheen jälkeen. On aika nimittäin ylläpitää luotua ystävyyttä. Kaverisuhteet, kuten kaikki ihmissuhteet, vaativat huolenpitoa, omatoimisuutta, aktiivisuutta ja ajan uhrausta. Ystävää täytyy kuunnella ja hänen kanssaan kommunikoida mahdollisimman paljon sekä selkeästi. Ystäviin täytyykin panostaa yhtä paljon kuin esimerkiksi parisuhteisiin, sillä ystävyys ei ole koskaan automaattisesti ikuista – varsinkaan silloin, jos siihen ei molemmin puolin panosteta.
Kolmas vaihe ystävyydessä voi ollakin sen loppuminen, mikä usein johtuu suhteen ottamisesta itsestäänselvyytenä. Ystävyys voi kuihtua tai mennä rikki esimerkiksi muutosta tai riidasta. Ystäväeroista niiden lukuisuudesta huolimatta harvoin puhutaan, ja erosurut usein linkitetään vain parisuhde-eroihin. Eikö kahdeksan vuoden aikaisen parhaan kaverin menettäminen ole silti vähintäänkin yhtä raskasta kuin kahden kuukauden aikaisen poikaystävän?
Kuten jo sanoin, ystävyyssuhde kaipaa siis huolenpitoa siinä missä muutkin ihmissuhteet. Entä jos siis nyt soittaisitkin sille tuttavalle, jonka kanssa et ole puhunut pitkään aikaan? Entä jos sopisit kahvilatreffit uuden tuttavasi kanssa, jotta voisitte solmia vieläkin syvemmän ystävyyssuhteen?
Tai entä jos soittaisit sille vanhalle koulukaverille, jonka kanssa ystävyys joskus kuihtui?

Mona Lehto

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän