LOIMAA – Ihan kuin painettua tekstiä, Loimaa-Seuran puheenjohtaja Pia Hollo ihmettelee vanhaa kouluvihkoa ja sieltä löytyviä kaunokirjoitusharjoituksia.
Suorastaan taiteellisia!
Koulumuseon kesän käsialanäyttelyssä on esillä käsialanäytteitä ja kirjoitusharjoituksiin liittyvää esineistöä.
Kaunokirjoituksen tyyppikirjaimet ehtivät muuttua moneen kertaan, sen näkee museolle lahjoitetuista vihoista. Vihkoja on jopa 1900-luvun alusta ja näytteillä on myös niin mustepulloja, irtoteräisiä kyniä kuin uudempaa vuosikertaa olevia mustetäytekyniä.
– 1980- ja 90-luvun vihkoja on löytynyt näytille vähemmän.
Hänen omana kouluaikanaan 1950-luvulla vihkoihin pyrittiin – ja vaadittiin – tekemään kaunista käsialaa.
– Kun kirjoitti asioita, oppikin paremmin. Samalla harjoiteltiin keskittymistä ja rauhoittumista.
Ajatus käsialanäyttelystä tuli viime kesän koulukäsitöitä esitelleessä näyttelyssä käyneeltä vieraalta.
Aihe on sikälikin sopiva, että Loimaa-Seurassa oli huomattu, että kaunokirjoitusta ei enää kouluissa opeteta. Sen tilalla on tekstaaminen ja paljon kirjoitetaan myös tietokoneella.
Pia Hollo laskee kaunokirjoituksen kädentaitoihin.
– En ollenkaan ymmärrä, kuinka niin hieno taito on kokonaan hylätty.
Hän arvelee, että taiteilijoita tulee Suomessa olemaan vastakin, mutta kun ennen kaikki joutuivat käsialaa harjoittelemaan, jokainen joutui myös kosketuksiin tietynlaisen taiteellisuuden kanssa.
Vihkojen työnjälkeä kelpaa näyttää – ja tämän ajan ihmisen kokeilla vaikka kopioida…
Ei ole olutkaan entisensä.
Jos olisi, niin entisaikaan ihmiset olisivat olleet vallan ympäripäissään kaiket päivät, Loimaan kotiseutumuseon oluesta ja oluen valmistuksesta kertovaa näyttelyä kokoamassa ollut Ulla Kaskiluoto sanoo.
Olut oli aikoinaan miedompaa ja todellista janojuomaa.
– Sitä saatettiin saada palkkana jopa litroja päivässä. Samalla se tosin oli ravitsevaakin, melkein kuin ruokaa.
Erityissuosikeikseen Ulla Kaskiluoto nimeää näyttelyn kaikki kauniit ja hienot, oluenpanoon liittyvät entisaikain esineet pulloista, kolpakoista, olutkoreista ja haarikoista lähtien. Keräilijä Risto Virtasta hän kiittää tietopankiksi, jolta on löytynyt monta arvokasta tiedonmurusta näyttelyä taustoittamaan. Esimerkiksi käy vaikka ilman etikettiä ollut pullo, josta haluttiin tietää, minkä tehtaan pullo se olisi ja miltä ajalta.
– Riston leikkeistä löytyi kuva Aittamäen oluttehtaasta, ja kas, siellä näkyi samanlainen pullo!
Kotiseutumuseon tämän kesän näyttely jatkaa Loimaa-Seuran paikallisiin elinkeinoihin keskittyvien näyttelyiden sarjaa. Kun nyt kerrotaan oluen tekemisestä sekä paikallisista panimoista, aiempina kesinä on perehdytty Nahkatehtaan historiaan ja Ofa:n historiaan.
Näyttelyssä on esillä menneiden aikojen oluen valmistajat, mutta myös nykyään paikallisesti olutta tekevä Loimaan Panimo.
Elinkeinoelämää esiintuomalla muistetaan yrityksiä ja yrittäjiä – sitä, miten yritteliäät ja kauaskatseiset ihmiset ovat saaneet aikaan vaikka mitä Loimaalla.
– Ja se jatkuu yhä, Ulla Kaskiluoto muistuttaa.
Käsialat Loimaan Koulumuseossa (Kauppalankatu 17) ja Loimaan Panimot Loimaan kotiseutumuseossa (Kanta-Loimaantie 13).
