Intouduin maanantai-iltana seuraamaan Loimaan kaupunginvaltuuston kokousta. Kuuntelin erityisen herkällä korvalla valtuustoryhmien puheenvuoroja. Erityinen mielenkiintoni kohdistui tulevaisuudennäkymiä käsitteleviin osuuksiin. Ainakaan vielä ei haluttu sanoa paljonkaan tulevasta strategiasta, mutta voin jo tässä vaiheessa arvata mitä tuleman pitää.
Loimaan kylien asemaan ei juuri ole tulossa muutoksia, vaan oikeastaan niiden tehtävänä lienee edelleen toimia puskurina kuntakeskuksien haasteiden tasaajana. Toki sitä puskuria ei taida enää olla paljon jäljellä. Ainakaan Loimaata ei enää voi kutsua uudessa strategiassa kylien kaupungiksi, joka lanseerattiin vuosikymmen sitten.
Viime vuonna lakkautetut kyläkoulut ovat hyvä esimerkki siitä, että niiden oppilasmäärillä saatiin sopivasti puskuroitua ja lievennettyä kuntakeskusten tulevien vuosien rajua lapsiluvun laskua. Lakkautuskriteerien laatimista perusteltiin valinnaisten aineiden valintamahdollisuuksien jatkumisen takaamisella ja myös talouden säästöohjelman tarpeilla. Tarkistin muuten pari viikkoa sitten, että kun nuo koulujen lakkauttamiskriteerit luotiin, niin tuolloin olisi pitänyt myös määritellä kriteerit, millä koulu voidaan avata uudelleen, eipä tehty.
Eilen kävi julki, että jo tänä vuonna tarvitaan sivistyksen budjettiin miljoonalisäys tälle vuodelle väärinbudjetoinnin seurauksena.
Toki kylille jo parin viime vuosikymmenen aikana on auliisti tarjottu erilaisten hankerahoituksen käyttöä niin sanotun pikkukivan saamiseksi kylille, tämän toki tarkoittaen rajua paperirumbaa ja talkootyötä. Käytännössä kohteet ovat niitä samoja asioita, jotka kaupunki rakentaa budjettivaroin ydinkaupunkialueen asukkaiden käyttöön.
Kaupungin investoinnit tai saneeraukset päiväkotien ja koulujen osalta ovat viimeisten kymmenen vuoden sisällä osuneet vanhojen kuntakeskusten alueille. Näyttää vahvasti siltä, että päättäjillä on edelleen kaksi koria joihin kaupunkimme eri alueet on sijoitettu eli kaupunginosat ja kylät.
Aina kun puhutaan kylistä, niin päättäjissä herää valtava tasa-arvoajattelu, jossa kaikille pitää luoda samat mahdollisuudet. Tässä ajattelussa tasapäistäminen johtaa siihen, että eri alueiden vahvuuksia ei lainkaan hyödynnetä.
Näillä syillä olen alkanutkin miettiä, pitäisikö kaupungin kehittämistä alkaa joiltain osin nimenomaan kaupunginosien lähtökohdista. Erilaisuutta on paljon ja ne pitää pystyä hyödyntämään täysmääräisesti.
On aika ajatella uudella tavalla ja mennä eteenpäin. Esimerkiksi Virttaa pitää siirtää kaupunginosakoriin, jonka keskeinen kriteeri on voimassa oleva kaavoitus. Täytämme täysmääräisesti kaupunginosan määritelmän, jolloin myös kehittäminen ja satsaukset pitää tehdä tuosta kulmasta. Näinhän toimitaan jo nyt tehdessä päätöksiä esim. päiväkotien rakentamisesta ja koulupalvelujen kehittämisestä, uusien asuinalueiden rakentamisesta, yritystonttien tarjoamisesta, kaavateiden hoidosta jne.
Kaupunginosa Virttaalla on ollut viemäröinti jo toistakymmentä vuotta ja se laajenee täysmääräisesti kuluvan vuoden aikana. Olemme itse järjestäneet kovalla jalkatyöllä valokuituyhteydet tulevaksi tämän vuoden aikana ilman kaupungin rahoituksen osuutta.
Erilaisuudessa valttejamme ovat mm. sijainti vilkkaimpien liikennöityjen teiden risteyksessä, sekä suurin määrä turisteja mm. golfin, moottoriurheilun ja Pikku-Lapin monimuotoisen ulkoliikunnan puitteissa. Nykyaikaisen kaavoituksen kokonaisuus, jossa on nivottu hienosti yhteen vanha historia ja nykyaikaiset tarpeet yhdyskunta rakentamiseen.
Alueen yöpymismahdollisuuden ovat myös kehittyneet yksityisten investointien ansiosta.
Erityismainintana voisi kertoa, että alueella on ravintoloita niin paljon, että laskennallisesti jokaiselle vakituiselle asukkaalle löytyy oma ravintolatuoli. Ehkä tämäkin on jotain ainutlaatuista, joka pitäisi huomata mainostaessa Loimaan erilaisuutta.
Liedon kuntakin halusi julistautua kaupungiksi, koska kokee sen tuovan niin paljon imagohyötyjä ja takaavan paremmat kehitysmahdollisuudet uuteen tulevaisuuteen. Näin meillä Virttaallakin pitää tehdä, julistautua Loimaan kaupunginosaksi. Meidän ei pidä julistautua pelkästään Loimaan kaupunginosaksi vaan maailman parhaaksi kaupunginosaksi.
Tätä pitää juhlia sitten esimerkiksi niin, että ensi vuonna järjestetään Virttaanraitilla 4.6. pidettävä lippujuhlan paraati, johon Saulillakin on lyhyt matka Naantalin kesäasunnolta. Kyläkauppa Jaskan pihalla on riittävästi tilaa ottaa vastaan Säkylästä marssivat paraatijoukot. Saulin kanssa paraatin ottaa tietysti vastaan entiseltä titteliltään kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja sitten uudessa roolissa kaupunginosapormestarina.
Pentti Jussilainen