LUONNON havaintoja: pieni on kaunista

0
Nurmitädyke. Kuva: Karoliina Kirvelä.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää kävellen tai miltä taas näyttää tutkittaessa maankamaraa vähän lähemmin. Nurmikon tutkiminen ”maastoutumalla” tuotti tulosta. Tädykkeiden suuri – pieni -maailma avautui ihan uuteen valoon.
Orvontädykkeen hento olemus ja hillityn värinen kukinto läheltä katsottuna toivat tämän vaatimattoman kukan ihan eri tasolle. Valkosinikukkainen kaunotar esiintyi edukseen kameran linssillä kuvatessani sitä maaten nurmikolla. Nurmitädyke loisti hohtavan sinisenä, terälehtien suonet kuulsivat sinisyyden läpi. Nurmitädyke avaa kukkansa jo aikaisintaan toukokuussa. Yhden kukan elinikä on lyhyt, aamulla avautuu ja seuraavana päivänä alkaa lakastua. Nurmitädykkeen sinisyys on parhaimmillaan ihan omaa luokkaansa. Värin sinisyyteen on liitetty myös taivaallisia ominaisuuksia.
Tädykkeiden suvun tieteellinen nimi on Veronica, joka koostuu sanoista vera = tosi ja icon = kuva eli ”oikea kuva”. Legendan mukaan ”Veronica-niminen nainen olisi pyyhkinyt ristiään kantavan Jeesuksen kasvoille noussen hien ja otsalta valuneen veren kankaan palaseen, johon painautui kuva Kristuksen kasvoista”. Tädykkien kukat muistuttavatkin jollakin tavalla ihmiskasvoja.

Orvontädyke. Kuva: Karoliina Kirvelä.

Nurmitädykkeen lehtiä on käytetty yrttiteen valmistukseen. Rohtotädyke on komeasta nimestään huolimatta, vaatimaton, lamoava, maata pitkin suikertava kasvi. Kasvaa muun muassa kuivilla metsäisillä paikoilla, hakkuualueilla, kallioilla, niityillä, kedoilla. Kukat ovat vaalean sinipunaiset. Rohtotädyke on hienokarvainen, varsi on rento ja juurehtiva. Lehdet ovat soikeita ja pienihampaisia sekä kukat tiheissä lehtihankaisissa tertuissa. Rohtokäyttö kasvilla on nykyään vähäistä. Kasvin kohdalla mainitaan, että taustamekanismeja ei tunneta, joten lääkeominaisuuksia olisi syytä tutkia tarkemmin.
Entisaikaan uskottiin rohtotädykkeen auttavan henkimaailman ongelmiin. Kova usko oli sen vaikutuksista muun muassa karkottamaan noitia, hiisiä, paholaisia ja muita mörköjä. Näyttöjä näiden toimivuudesta ei ole. Aikoinaan valmistettiin lajista ”eurooppalaista teetä”. Tämän ajan makutottumuksiin tuntuu epämiellyttävän kitkerältä. Mielenkiintoinen kasvi, jota pidetään ihmisen jalanjäljissä levittäytyneenä muinaistulokkaana. Mahtaisiko sillä olla voimaa karkottaa tämän ajan pahat möröt ympäriltämme. Riemukkaita luontokokemuksia.

Karoliina Kirvelä

Rohtotädyke. Kuva: Karoliina Kirvelä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän