Miksi investoinnit laahaavat? Valtuusto ihmetteli hankkeiden hitautta

0
Vasemmistoliiton Maarit Koivisto ja Meidän Loimaan Matti Ylitalo kommentoivat valtuustossa erikoissairaanhoidon pienentyneitä kuluja - Koivisto toivoi, ettei syynä ole hoitovelka ja Ylitalo ihmetteli, ettei pienenemiseen ole löytynyt selkeää syytä.

Loimaan kaupunki ja Loimaan Vesi tekivät 2,8 miljoonan tuloksen viime vuonna.

– Tulos rakentui siitä, että erikoissairaanhoidon kulut olivat ennakoitua pienemmät, verotulot kasvoivat ja kaupunki sai koronatukia valtiolta, talousjohtaja Katja Mäkelä selvitti kaupunginvaltuustolle.

Valtuusto hyväksyi tilinpäätöksen ja arviointikertomuksen, mutta valtuustoryhmien ja tarkastuslautakunnan puheenvuoroissa puututtiin erityisesti investointeihin – tai oikeastaan niiden puutteeseen.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Olavi Ala-Nissilä luokitteli Loimaan talouden kehityksen kuntien keskiarvoa ja verrokkikuntia paremmaksi. Loimaalla on muita vähemmän velkaa, mutta investointivelkaa riittää.

Hänen mukaansa investointeja on Loimaalla budjetoitu pitkään poistorahoituksen verran, noin 4 miljoonaa vuodessa.

– Sillä pysymme paikallamme, mutta ei se ole vielä kehittämistä. Summa voidaan kevyesti kaksinkertaistaa, hän linjasi ja vertasi, että Uudessakaupungissa tehdään 60 miljoonan yksittäistä hanketta, Forssassa 30 miljoonan hanketta.

Erityisesti ”ikuisuushankkeet”, kuten Mäenpään silta ja Metsämaan puhdistamo tulisi ryhmän mukaan saada vihdoin tehtyä ja samalla olisi varottava, ettei esimerkiksi kaupunkikeskustan ja jokirannan kehittämisestä tule uusia ikuisuushankkeita.

– Näyttää siltä, että jo toinen vuosi peräkkäin jäämme investoinneissa noin puoleen valtuustossa hyväksytyistä. Toteutumisaste oli vuonna 2021 54 prosenttia, 1,9 miljoonaa euroa. Tänä vuonna investointien toteutuma on 2,4 prosenttia eli 103 000 euroa, kokoomuksen Olavi Suominen vertaili.

Tarkastuslautakunnan mukaan investointien laahaamiseen on johtanut resurssipula, kun esimerkiksi teknisellä- ja ympäristöpalvelualalla on useita paikkoja täyttämättä. Myös henkilöstövaihdokset ovat viivästyttäneet hankkeita.

Lautakunnan puheenjohtaja Markku Pulliainen (kesk) totesikin, että pitää tehdä selvitys viivästyneistä, meneillään olevista ja peruutetuista investoinneista.

– Myös hyvinvointikertomuksestakin ilmennyt lasten ja nuorten pahoinvointi tulee ottaa vakavasti.

Perussuomalaisten Juha Vuorinen heitti, että johtuisiko muustakin kuin koronasta se, miten sivistyspuolen toimintamenot nousivat noin puolella miljoonalla.

– Ei tainnut päätös kolmen koulun lopettamisesta mennä ihan nappiin rahallisesti.

– Talouden puolesta voidaan hengittää helpommin ja tehdä rohkeitakin satsauksia, harkitusti toki niitäkin, Matti Ylitalo (Meidän Loimaa) sanoi.

Etusijalle hän laittaisi työpaikkojen ja paikkakunnan houkuttelevuuden saamisen kilpailijoita paremmaksi.

– Strategiaan onkin yhteistyössä nostettu hyviä sitä parantavia teemoja: koulutus, harrastukset ja keskustaajaman oheen myös kylät. Kylissä asumista tukee erityisesti lähellä järjestetty varhaiskasvatus, joka tarvitsee kiireesti myös investointeja.

– Asumisen tuleva teemavuosi kaipaa rohkeita avauksia ja näkyvyyttä. Tavallinen ja tasainen ei riitä.

Vasemmistoliiton Maarit Koivisto muistutti, että koska lainamäärät per asukas ovat maltillisia, voisi velkarahalla tehdä tuottavia investointeja.

– On varaa investoida, mutta pitää olla varaa myös panostaa kunnan perustehtävään eli kuntalaisten palveluihin.

Näiksi ryhmä laski toisen psykiatrisen sairaanhoitajan saamisen kouluterveydenhuoltoon sekä jo käynnistettyjen lastensuojeluyksikön ja vanhusten palveluasumisyksikön toteutumisen.

Samoin kunnan taloutta pitäisi hoitaa niin, ettei sitä tarvitsisi tasapainottaa työntekijöitä lomauttamalla.

– Ettei kaupungin henkilöstö, pienipalkkaiset naiset, joudu enää maksumiehiksi kaupungin talousvaikeuksissa.

Timo Tamminen (SD) kiitti kaupungin henkilöstöä, joita ilman kuntalaisilla ei olisi kaikkien tarvitsemia palveluita ja toivoi, että jatkossakin pidetään huolta henkilöstön jaksamisesta.

– Nyt tänä vuonna sairauspoissaolot ovat kasvaneet kalenteripäivissä 88 prosenttia eli 4260:stä 8014:ään, Olavi Suominen totesi ja nosti esiin, että henkilöstöraportin mukaan kaupungilla on 150 yli 60-vuotiasta työntekijää.

– Osaavan työvoiman pulasta kärsivät niin julkinen talous kuin yksityisetkin. Jatkuvaan työvoimapulaan pitää varautua.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän