PÄÄKIRJOITUS Kyytiä vailla

0
Kuva: LL Arkisto/TS/Marttiina Sairanen

Miten hyvä joukkoliikenteen pitäisi olla, että ryhtyisimme sitä käyttämään? Tätä voi kysyä, kun seuraavan kerran kuulee isojen kaupunkien aamu- ja iltapäiväruuhkista. Tuskin kaikki niissäkään seisovat tai matelevat autot maakunnista ovat.

Kattavan joukkoliikenteen alueella on joku muukin vaihtoehto kulkemiseen kuin oma auto – isoissa kaupungeissa tarjolla on jopa useampia kulkuvälineitä. Kattavan joukkoliikenteen alueella joukkoliikenne vie muuallekin kuin suureen kaupunkiin, siis esimerkiksi kyliltä kotikaupungin keskustaan vaikkapa Loimaan seudulla.

Peräti kaksi yritystä on nyt ilmaissut kiinnostuksensa ryhtyä pyörittämään lähijunaliikennettä Turun ja Toijalan rataosuudelle (s. 5). Se voisi tarkoittaa, että Loimaalta ja esimerkiksi Mellilästä voisi päästä kulkemaan vaikkapa työmatkaa jopa tunnin välein junamatkan päähän Turkuun tai Tampereelle, tai miksei myös jonnekin radan varrelle.

Markkinaehtoisesti sitä ei tulla tekemään, ja kunnilta tai valtiolta odotetaankin rahaa vuorojen lisäämiseen. Vaa’assa painaa se, että lähijunan myötä Loimaalle ja Loimaalta pääsisi joustavasti ja entistä kätevämmin muun muassa töihin.

Konsultti toteaa aivan oikein, että jollei vuoroja ole, ei ole matkustajiakaan. Nyt meidän mahdollisten käyttäjien pitää miettiä, mitä paikalliselta joukkoliikenteeltä haluamme tulevina vuosina ja mitä palvelusta haluamme maksaa.