Paikkatietoanalyysi toteutettiin vertaamalla kaupungin rakennustietokantaa, Verohallinnon rekisteritietoja ja Maanmittauslaitoksen ilmakuvia. Haja-asutusalueen ilmakuvissa saattaa esimerkiksi olla katettuja lietealtaita, jotka eivät ole kiinteistöverotuksessa verotettavia rakennuksia.
Suurpiirteisyydestään huolimatta paikkatietoanalyysi antaa teknisen johtajan Antti Kortteen mukaan hyvän pohjan jatkotoimenpiteille.
– Esiselvityksestä nähdään, missä mennään ja mitä suuruusluokkaa erot rekistereissä voisivat olla, minkä tyyppisiä rakennuksia puuttuu ja mitkä toimet olisivat kiinteistöverovaikutuksiltaan kaikkein tehokkaimpia.
Rakennusrekisterin päivittämiseen ei vielä ole aikataulua tai budjettia. Jatkotoimista päätetään tarkemmin syksyn tai alkutalven aikana. Korte uskoo, että työ vie useamman vuoden.
Paikkatietoanalyysin tehneen PwC:n mukaan kaupungin arvioitu kiinteistöverotuoton lisäys olisi 530 000–700 000 euroa. Talousjohtaja Katja Mäkelä ei usko, että niin merkittäviin tuottoihin todellisuudessa päästään.
Kaupungin vuotuiset kiinteistöverotuotot ovat neljän miljoonan euron luokkaa.
Määrä voi tulevaisuudessa muuttua, sillä istuva hallitus on kirjannut ohjelmaansa tavoitteeksi uudistaa kiinteistöverotusta niin, että arvostamisperusteet vastaavat paremmin alueellista kustannus- ja hintatasoa.
– Voi olla, että maaseudulla kiinteistöjä verotetaan vähemmän ja sen myötä Loimaan verotulot pienenevät, talousjohtaja Mäkelä spekuloi.
Siihenkin peilaten rakennusrekisterin ajantasaistaminen on tärkeää.
Päivitys voidaan teknisen johtajan Kortteen mukaan toteuttaa ainakin kolmella tavalla: jalkautumalla, ilmoituspyynnöllä ja dataa hyödyntäen. Ensiksi mainittu on perusteellisin, muttei välttämättä realistisin vaihtoehto.
– Kun rakennus on vanha, siihen on todennäköisesti tehty parannuksia. Putket, katto, viemärit on voitu tehdä jo pariinkin kertaan, mutta nämä ovat jääneet ilmoittamatta. Verotuksellinen arvo on kuitenkin tällöin muuttunut. Jotta tämäntapaisiin verolisäyksiin päästään käsiksi, talot täytyisi käydä ovi ovelta läpi.
Johtava rakennustarkastaja Harri Salminen arvioi, ettei Loimaan rakennusrekisterin tarkkuus poikkea tyypillisestä maalaiskunnasta.
– Jos on tiiviimpää kaupunkia, poikkeamia on ehkä vähän vähemmän. Asemakaava-alue on yleensä hyvinkin tarkkaan katsottu.
Salminen muistuttaa, että Loimaalla on kuntaliitoksia takanaan ja rekisterinpidossa on siten historian taakkaa sekä kirjavia käytäntöjä. Asukkaat eivät myöskään välttämättä tiedä, mitkä seikat vaikuttavat kiinteistöverotukseen ja millaisista muutostöistä täytyisi ilmoittaa eteenpäin.
Ajantasainen rekisteri on viranhaltijoiden mukaan paitsi yhdenvertaisuuskysymys myös tärkeä työkalu. Paikkatietoa ja muuta siihen liittyvää dataa käytetään kaikessa suunnittelussa.
– Rakennusrekisteri on päivittäisessä käytössä rakennusvalvonnassa. Mitä tarkempi rekisteri on, sitä parempi, Salminen muistuttaa.
Kuntalaisille Salmisella, Kortteella ja Mäkelällä on selkeä ohje. Kiinteistöveroilmoitus tulee aina tarkistaa.
– Jos huomaa puutteita, niin siitä täytyy ilmoittaa verottajalle. Meille ilmoituksesta ei tule tietoa, mutta jos tätä työtä nyt tehdään, niin rekisteritietojen yhdistämisen kautta siitä on meillekin hyötyä, Salminen sanoo.