Sain vanhemmiltani taannoin lahjaksi taulun, jossa on valikoima markka-ajan seteleitä ja kolikoita. En tunnustaudu kovin kaksiseksi numismaatikoksi, eikä taulu siten ole saanut minua pysähtymään äärelleen. Vaikka syytä ehkä olisi. Harva asia puhuttaa yhtä paljon kuin raha.
Lahjataulussani poseeraavat kansalliset suurmiehet: J. V. Snellman, Paavo Nurmi, Alvar Aalto ja Väinö Linna. Eipä heissä liene mitään vikaa, mutta luulisi kansakuntamme historiasta löytyvän myös rahanarvoisia leidejä. Esimerkiksi Snellmanin tavoin 1800-luvulla elänyt Minna Canth, vuosisadan molemmin puolin vaikuttaneet Maria Jotuni, Helene Schjerfbeck tai Ellen Thesleff taikka Väinö Linnan aikalainen Tove Jansson eivät ilmeisesti setelisuunnittelijoita innoittaneet.
Pitäisikö naamagalleriasta sitten kokonaan luopua? Maailman Kuvalehdessä kolikoista ja seteleistä kirjoittanut toimittaja Juha Mäkinen muistuttaa, että maisemat ja luontoaiheet voivat olla yhtä tulenherkkiä. Saudi-Arabian 20 rialin setelissä maailmankartta kuvaa Intian niemimaalla sijaitsevan, kiistellyn Kashmirin alueen itsenäiseksi valtioksi. Venäjä puolestaan julkaisi viisi vuotta sitten 200 ruplan setelin, jonka kuva-aiheet olivat Krimin niemimaalta. Ukrainan keskuspankki kielsi rahalaitoksia käsittelemästä näitä seteleitä.
EUROT OVATolleet käytössä Suomessa parinkymmenen vuoden ajan. Karkauspäivänä 2012 markkansa sai viimeisen kerran vaihtaa euroiksi kurssilla 5,94573. Markkoja jäi suomalaisten lipastoihin, sukanvarteen ja toivomuskaivojen pohjalle yli 1,5 miljardin euron arvosta.
Yhteisvaluutan sillat ja rakennukset ovat mielikuvituksen, tai hienosti ilmaistuna pitkän suunnittelutyön tulos. Ensimmäisen eurosetelisarjan suunnitteli Robert Kalina Itävallan keskuspankista. Nyt käytössä olevan sarjan on suunnitellut saksalainen Reinhold Gerstetter. Sarjasta jätettiin pois 500 euron seteli.
Setelisarjan aitouden vartijaksi valittiin Europa-neito, jonka kasvot heijastuvat setelien hopeanhohtoisessa hologrammireunassa sekä valoa vasten erottuvassa vesileimassa. Europa on peräisin kreikkalaisesta mytologiasta ja kasvonpiirteensä Louvre-museon maljakosta. Löysipä nainenkin viimein tiensä suomalaisten kukkaroon.
SEURAAVAeurosetelien uudistuskierros on käynnissä. Euroopan Keskuspankin mukaan kuva-aihe valitaan vuonna 2024. Ideoita uudistettuun kuvastoon kerätään suunnittelukilpailussa, ja EKP:n mukaan paperirahat saattavat muuttua merkittävästi edeltäjistään. Väitetysti taustalla on halu koota rahankäyttäjät paremmin yhteen kuin mihin tuulesta temmattu arkkitehtuuri on kyennyt.
Pohtia sopii, onko käteinen tosiaan se keino, jolla eurooppalaiset saadaan yhdentymään näin pandemian jälkeen. Aiemmin vähänkään pienemmän putiikin kassalla täytyi kysyä, käykö korttimaksu. Nyt kassalla täytyy varovasti tiedustella, onnistuuko loppulaskun kuittaaminen riihikuivalla. Kaikkialla ei onnistu. Suomi on korttimaksujen kärkimaita.
Katriina Reijonen
katriina@krviestinta.fi