Professori Laura Alakukku ja koulutilan isäntä Tuomas Levomäki juttelivat kasvukauden olosuhteista, etenkin viime päivien sademilleistä. Levomäki odottaa kasvukaudelta lähes normaalisatoa. Kesä-heinäkuun vaihteen lyhyehkö hellekausi karsi odotukset huippusadosta.

LOIMAA/JOENPERÄ Peltomaan rakenne voi mennä pilalle hetkessä, mutta sen korjaaminen on pitkäjänteistä työtä. Ongelmat voivat konkretisoitua nopeasti esimerkiksi maan tiivistyessä.

Näin arvioi Helsingin yliopiston maatalouden ja ympäristöteknologian professori Laura Alakukku , joka osallistui Loimaan koulutilalla järjestettyyn pellonpiennarpäivään.

Hän muistuttaa, että peltomaan rakenteeseen vaikuttavat monet tekijät, joista osa on annettuja, kuten maalaji ja topografia.

Sen sijaan viljelijät pystyvät vaikuttamaan itse muun muassa pellon kuivatukseen, muokkaukseen, maan happamuuteen ja siihen, miten liikkuminen pelloilla organisoidaan.

Maan rakenne vaikuttaa kasvukuntoon ja sitä kautta pellolta saatavaan satoon. Silloin kun maan rakenne on kunnossa, kasvin juuret pääsevät sinne, missä ravinteet ja vesi ovat. Maaperä kestää sadetta liettymättä.

Alakukku nostaa tärkeänä maan rakennetta kohentavana tekijänä kasvinvuorotuksen, jolla on muitakin suotuisia vaikutuksia, kuten kasvitautipaineen vähentäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Käytännössä kasvinvuorotus vaikuttaa maan rakenteeseen muun muassa siten, että erilaisilla kasveilla on erilaiset juuristot, jotka tunkeutuvat ja vaikuttavat maaperään eri tavoin.

Hän pitää tervetulleena viljelijöiden välistä yhteistyötä kasvinvuorotuksen onnistumiseksi. Tällöin esimerkiksi yksi viljelijä voi tuottaa toiselle viljelijälle säilörehua ja saada näin nurmea yksivuotisten kasvien viljelyyn.

Koulutilan isäntä Tuomas Levomäki sanoo monipuolisen viljelykierron kohentavan maan rakenteen lisäksi sadontuottokykyä. Hänestä erityisesti valkuaiskasvien viljelyä pitäisi lisätä.

– Myös samasta kylvöstä useamman, jopa neljän sadon tuottama syväjuurinen kumina on hyvä maan rakenteen parantajana.

Vaikka maaperän parantaminen on pitkä prosessi, Levomäen mielestä siihen kannattaa lähteä.

Eurofins Viljavuuspalvelu oy:n myyntipäällikkö Manna Kaartinen esitteli tilaisuuden osallistujille uutta nir-maaperäanalyysiä, jolla voidaan puuttua peltomaiden mahdollisiin ongelmakohtiin tai vaikuttaa siihen, kuinka jo valmiiksi hyviltä mailta voidaan saada huippusato.

Analyysimenetelmällä pureudutaan muun muassa maan multavuuteen, mikrobitoimintaan ja eloperäisten ainesten ominaisuuksiin.

– Perinteisestihän Suomessa on tehty viljavuustutkimusta, jota edellytetään joka viides vuosi niiltä viljelijöitä, jotka osallistuvat EU:n ympäristösitoumuksiin, hän taustoittaa.

Pellonpiennarpäivän järjestivät yhteistyössä ProAgria Länsi-Suomi ja Novidan Loimaan koulutila. Käytännön töistä vastasivat Digi maatilojen arkeen sekä Satotason nosto Länsi-Suomessa -hankkeet.

 

Ammattilaisetkin ammentavat tietoa koulutilalta

LOIMAA Torstaina järjestetty pellonpiennarpäivä ei ollut harvinainen näky Loimaan koulutilalla.

Toisen asteen opiskelijoita varten perustetulla koulutilalla käy yhä enemmän myös alan ammattilaisia kuulemassa maatalouden viimeisimmistä kuulumisista.

– Koulutila on ottanut askeleita eteenpäin koulutuspaikkana. Haluamme palvella viljelijöitä laajemmin. Esimerkiksi viimeisen kahden viikon aikana täällä on ollut neljä koulutustilaisuutta, maanviljelijä ja koulutilan isäntänä vuodesta 2005 toiminut Tuomas Levomäki luonnehtii.

Novidan maatalousalan opiskelijoita koulutila palvelee edelleen, mutta yhä useammin paikalla käyvät myös maataloustuottajat, yritykset ja muut asiantuntijaorganisaatiot.

– On myös ilahduttavaa ja elintarviketuotannon jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää, että elokuussa maatalousalan koulutuksen aloittaa 18 nuorta opiskelijaa. Maatalousala kiinnostaa nyt aidosti, Levomäki sanoo.

Koulutustilaisuuksia varten Levomäki on ehostanut koulutilan ladon auditorioksi, josta löytyvät muun muassa videotykki ja istumapaikkoja 70 hengelle.

Koetoiminta on olennainen osa koulutilaa, ja se on tunnettu suorituspaikkana viljelymenetelmä- eli aiemmalle suorakylvökokeelle.

Koulutilan pelloilla otetaan selkoa myös muun muassa maatalouden vesistövaikutuksista ja peltojen hiilensidonnasta (LL 2.9.2021). Levomäki odottaa ensimmäistä yhteenvetoa hiilensidontaa koskevasta tutkimuksesta tulevana talvena.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän