Viljojen kasvutilanne näyttää Loimaan seudulla hyvältä

0
Haaralla kasvaa sekaviljaa lihakarjan rehuksi. Joukossa on 40 prosenttia sekä kauraa että ohraa ja 20 prosenttia vehnää.

LOIMAAN SEUTU Viljakasvustojen kasvinsuojelu on ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan saatu päätökseen pääosassa maata. Kasvustot ovat nyt tähkällä, ja loppukesän sää ratkaisee sadon onnistumisen.

Loimaan seudulla viljakasvustot näyttävät muutaman huonomman kesän jälkeen normaaleilta, paikoin jopa erinomaisilta.

– Meillä viljakasvustot näyttävät todella hyviltä. Nyt tämä näyttäisi menevän kuten elokuvissa, kun tuli reilusti vettä ja säät lämpenevät, humppilalainen Antti Suoranta iloitsee.

Suorannan viljelemistä pelloista multaisemmat olivat hyvässä vauhdissa jo ennen viime viikon runsaita sateita, mutta savipellot olivat jo alkaneet halkeilemaan kuivuudesta.

– Kun vilja tulee tähkälle ja alkaa tekemään jyvää, niin se alkaa jättämään jyviä pois, mikäli vettä ei tule. Vedentulon jälkeen tähkät ovat ketunhännällä, kuten vanha kansa sanoo.

HUMPPILASSA vettä tuli kreivin aikaan viime viikolla jopa 40 milliä, mutta runsaammat sadekuurot ovat olleet hyvinkin paikallisia.

Ajoissa valmistuneet kylvöt ovat onnistuneet hyvin, mutta myöhemmin kylvetyt kärsivät joko liiasta lämmöstä tai epäotolliseen aikaan tulleesta runsaasta sateesta.

– Jos vaan on ajoissa kylvetty, niin ainakin tässä Alastarolla ja Kojonkulmalla pellot ovat melkein kaikkialla hyvännäköisiä. Tähkät voisivat ehkä olla pidempiäkin, eli enemmän jyviä tähkässä saisi olla, mutta selvästi paremmilta näyttää kuin muutamaan vuoteen, kojonkulmalainen Hannu Eskola kertoo.

– Pellot näyttävät oikeastaan aika lailla normaaleilta pitkästä aikaa. Vaikkei itsellä kovin pitkä kylvön aika ollutkaan, niin alkupään viljat ovat parempia. Viimeisinä kylvetyt ovat selkeästi huonoimpia, haaralainen Mauri Kuusela sanoo.

VILJOJEN lisäksi nurmisato vaihtelee suuresti alueittain. Kuuselan mukaan nurmen kasvu kulkee käsi kädessä sateiden kanssa. Alkukesänä kohdalle osuneet saderintamat toivat loistavan ensimmäisen sadon, mutta toinen näyttää huomattavasti heikommalta.

– Kesäkuun puolivälin jälkeen vettä on tullut yhteensä alle 40 milliä, eikä nurmea ole nyt tulossa puoltakaan ensimmäisen sadon määrästä, Kuusela harmittelee.

– Tässä voi olla ihan pienelläkin alueella valtavia eroja sademäärissä. Jopa Alastarolla voi olla täysin eri tilanne, ja esimerkiksi Kyrössä nurmisadot näyttäisivät menevän päinvastoin kuin täällä.

Pääosa Kuuselan pelloista kasvaa sekaviljaa lihakarjan rehuksi. Viime vuosien ohran ja kauran sekoitus sai tänä kesänä kylkeensä lisää valkuaista tuovan vehnän.

– Lähes kaikki puidaan tuoreena ja murskattuna ilmatiiviiseen siiloon. Ohrakauran kanssa oli helppo määritellä puintiajankohta, mutta nyt pitää mennä vehnän mukaan, ettei se mene ihan mössöksi. Voi olla, että vehnä jää tässä yhden vuoden kokeiluksi.

– Kun mielessänsä peilaa katastrofaaliseen viime vuoteen, niin nyt ei ainakaan tarvitse ostaa lisää viljaa eläimille, Kuusela huokaa.

KEVÄTVILJOJEN onnistuminen ilahduttaa viljelijöitä, sillä mennyt talvi kuritti syysviljoja rankalla kädellä. Eskola kertoo lähes kaikkien syksyllä kylvettyjen peltojen menneen uudestaan kylvöön keväällä.

– Käytännössä kaikki syysviljat rikottiin. Vehnän, ohran ja rapsin kanssa oli sataprosenttinen tuho, ja rukiissakin todella paljon aukkoja. Yli puolet ruispelloista kylvettiin kevätviljalle. Populaatioruis näyttäisi selvinneen paremmin kuin tämä minulla ollut hybridiruis.

Myös Kuuselan syysvehnät piti rikkoa, mutta vuosien tauon jälkeen viljelyssä ollut populaatioruis onnistui kohtalaisesti.

– Hieman on aukkoja, mutta ruis on pääosin vähintäänkin kohtuullista tai jopa hyvää.

Myös rikka- ja tautiaineruiskutukset ovat menneet Antti Suorannan ja Hannu Eskolan mukaan nappiin. Oikea-aikainen ruiskutus tehosi nopeasti kasvaneisiin rikkakasveihin, ja pellot ovat nyt pääosin puhtaita.

–Viisaammat ovat sanoneet rikkakasvien vahakerroksien olleen niin paljon ohkaisempia, että aineet ovat päässeet vaikuttamaan, Eskola valistaa.

TARKEMMAT hukkakauratarkistukset ovat vasta käynnistymäisillään, mutta viljelijät arvioivat silmämääräisellä tarkistuksella hukkakauramäärien olevan totutulla tasolla.

– Peltoja kierrellessä hukkakauraa näyttäisi olevan hieman aiempaa vähemmän. Nurmikierto toki auttaa siihen, eikä hukkakauraa pelloillani paljoa ole koskaan ollutkaan, Mauri Kuusela kertoo.

PUIMUREITA viljapelloille saadaan vielä jonkin aikaa odottaa.

Loppukesän sääksi viljelijät toivovat aurinkoista ja lämmintä. Helteitä ei silti kaivata. Paikoin saisi vielä viikoittaisia vesikuurojakin tulla.

– Ruista voi päästä elokuun puolivälissä puimaan, mutta kevätviljat menevät varmaan syyskuun puolelle, elokuun lopulle aikaisintaan, Eskola ennustaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän