ELOKUVA-ARVOSTELU – Thor: Love and Thunder

0
Elokuvissa tapahtuu taas.

Marvel Cinematic Universen 29. elokuvassa ja samalla Thor- elokuvasarjan neljännessä osassa päästään seuraamaan eksistentiaalisen kriisin parissa palloilevaa ukkosenjumalaa. Thor (Chris Hemsworth) ei ehdi harkinnassa olevia eläkepäiviään kauan viettää, kun mystinen kostoa janoava Gorr (Christian Bale) ilmestyy kuvioihin. Pelastaakseen jumalkollegansa häikäilemättömältä konnalta, Thor lähtee vaaralliselle matkalle edellisestä osasta tutun porukkansa, Asgårdin kuningas Valkyrien (Tessa Thompson) sekä humoristisen Korgin (Taika Waititi), kanssa. Ukkosenjumalan suureksi yllätykseksi pakkaa sekoittamaan saapuu myös Thorin ex-tyttöystävä Jane Foster, alias Mighty Thor (Natalie Portman).

Ryhtyessään edellisen Thor- elokuvan, Thor: Ragnarok (2017), ohjaajaksi ohjaaja-käsikirjoittaja-näyttelijä Taika Waititi (Jojo Rabbit, What we do in the shadows) onnistui remasteroimaan koko Thorin hahmon ja antoi elokuvasarjalle kaivattua uutta väriä ja huumoria kenties liian itsensä vakavasti ottaneiden ensimmäisten osien vastapainoksi. Raikkaan ja revittelevän edeltäjänsä tasolle Love and Thunder ei kuitenkaan aivan jaksa kavuta. Elokuva ei onnistu keksimään pyörää uudelleen ja tuntuukin lähinnä edeltäjänsä jälkilämmittelyltä.

Love and Thunderissa Waititin tavaramerkkinä tunnettu yliampuva tyyli samaan aikaan sekä yli-, että alisuorittaa. Ohjaajalla on tapana keikkua överiksi vetämisen rajalla, mutta tällä kertaa raja on hankalasti hahmotettavissa. Waititi on todistanut olevansa mestari vuorottelemaan sekä kaaoksellisen huumorin että syvällisen sieluunpureutumisen välillä, ja aiempien tuotantojen persoonallinen tyyli onnistuu säväyttämään omaperäisyydellään. Love and Thunder pallottelee parodisella sekoilulla ja synkemmällä aspektilla, mutta kaksinapaiset teemat onnistuvat lähinnä hylkimään toisiaan sulautumatta koherentiksi paketiksi.

AIDOSTI huvittavia hetkiä voi poimia matkan varrelta, mutta osa huulenheitosta saa väkinäisyydessään vain kiristelemään hampaita. Elokuva nimittäin tuntuu ajoittain ohjaajan omalta sisäpiirivitsiltä, josta muut jäivät paitsi.

Kieli poskessa kirjoitetut juonikuviot, kuten kiljuvat vuohet, kliseiset iskulauseet ja rappiolla olevat jumalat, jättävät siltit tilaa raskaammillekin teemoille.

Jumalallisten taistojen rinnalla Jane Foster käy henkilökohtaista taistelua sairautensa kanssa. Fosterin kautta tuodaan inhimillistä perspektiiviä mytologiseen maailmaan käsitelemällä elämän rajallisuuden ymmärtämistä ja sitä, kuinka tärkeää on elää kuin huomista ei olisi.

Vaikka muut hahmokehitykset etenivät vain pieniä askelia elokuvan aikana, hukattu potentiaali harmittaa. Esimerkiksi antagonisti Gorrin traaginen taustatarina olisi oikeuttanut vahvempaankin hahmoon syventymiseen.

RETROKUOSEIHIN puettu elokuva onnistuu lumoamaan ennen kaikkea visuaalisesti. Sen aikana nähdään muun muassa ilmiömäistä värienkäyttöä ja henkeäsalpaavan kauniita maisemia. Erityisesti värien muuttuminen mustavalkoisiksi sankareiden astuessa pahan valtakuntaan luo nerokasta kontrastia.

Elokuva vaatii vähintään matalan tason Marvel-tuntemusta, että siitä pääsee perille, mutta viihtyisää toimintaa ja värien riemujuhlaa se tarjoaa niillekin, jotka eivät ole aivan vielä ehtineet katsoa Marvel Cinematic Universen aikaisempaa 28 elokuvaa.

Thor: Love and Thunder (ensi-ilta 6.7.2022). Pääosissa Chris Hemsworth, Natalie Portman, Tessa Thompson, Christian Bale, Taika Waititi. Ohjaaja Taika Waititi. Käsikirjoitus Taika Waititi, Jennifer Kaytin Robinson. Ikäraja k12. Pituus 1h 59min.

Linnea Mensalo

Näytös Loimaan Kinemassa: to 4.8. klo 19.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän