Laajennettu oppivelvollisuuslaki sorsii maaseutua – Syrjäkyliltä vaikea päästä kouluun

0
Maaseudulla asuvia lukio-opiskelijoita ja ammattiin opisklevia ei huomioitu riittävästi, kun oppivelvollisuuslakia laajennettiin. Kouluun pitäisi mennä, mutta kuljetusvelvollisuus jää viime kädessä vanhemmille, kun julkista liikennettä ei ole.

LOIMAAN SEUTU Vuoden 2021 alusta voimaan astunut laajennettu oppivelvollisuuslaki edellyttää yläkoulun päättävän nuoren jatkamaan opintojaan lukiossa tai ammattikoulussa 18 vuoden ikään saakka. Uudistuksen myötä toisen asteen koulutuksesta tehtiin opiskelijalle maksutonta aina koulumatkoja myöten.

Lakiin jäi kuitenkin maaseutuasukkaan mentävä reikä, kun koulukyytiä ei velvoitettu kenenkään hoidettavaksi. Jos julkista liikennettä ei ole saatavilla, se tarkoittaa käytännössä, että nuoren ja hänen perheensä tulee ratkaista kuljetusasia.

– Meillä se näkyy esimerkiksi niin, että olemme menettäneet joitakin loimaalaisia opiskelijoita, koska heidän on helpompi mennä Punkalaitumen tai Huittisten lukioihin, Loimaan Novidan lukion rehtori Hannu Lahti harmittelee ja sanoo sen olevan myös taloudellinen menetys koulutuskuntayhtymälle. Valtionosuusjärjestelmän kautta saatava summa on oppilasta kohden vajaa 7000 euroa lukuvuodessa.

Lahti pitääkin lakiuudistusta tältä osin hyvin helsinkiläislähtöisenä. Maaseudun oppilaitokset ja asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa.

MONILLE perheille kyydittömyys on tullut yllätyksenä. Nimettömänä haastattelun antanut nainen sanoo, ettei kuljetusasiasta tullut minkäänlaista tietoa ennen kuin vanhemmat alkoivat itse kysellä sitä oppilaitoksesta.

– Kun lapsi oli vielä peruskoulussa, hänet haettiin oman talon edestä. Nyt ei huolehdita enää mistään, nainen päivittelee ja sanoo saman taksin kulkevan edelleen Mellilässä sijaitsevan talon ohitse aamuisin, mutta kyytiin ei ole asiaa.

Erityisesti häntä huolettaa tuleva talvi, kun mopolla ei enää pääse kulkemaan.

– En tiedä, mitä tässä tehdään, koska niinä päivinä, kun koulu kestää neljään, kaupungista ei pääse millään kotiin, nainen ihmettelee ja pohtii samalla, kuka saa rangaistuksen, lainvalmistelija vai vanhemmat, jos kouluun ei kerta kaikkiaan pääse.

Hän pitääkin lakia tältä osin täysin epäonnistuneena. Maaseudun asukkaiden asemaa ei ole huomioitu.

– Tämä on jäänyt sudeksi, joka aiheuttaa paljon ylimääräistä stressiä nuorille ja vanhemmille.

HELPOTUSTA kyytiasiaan ei ole tulossa Loimaan kaupungiltakaan. Sivistysjohtaja Manne Pärkö sanoo, että he voivat tarjota apua ainoastaan yksittäistapauksissa, mikäli autossa on tilaa ja se sopii aikatauluihin.

– Pääsääntö on kuitenkin, ettei kaupunki lähde järjestämään kuljetuksia, koska se ei ole lakisääteinen velvoite, hän toteaa, mutta myöntää miettineensä jo lainvalmisteluvaiheessa, miten kuljetukset hoituvat.

Novidan Loimaan toimipaikan apulaisrehtori Jouko Tevasaari sanoo heidän järjestäneen joitakin kuljetuksia itse.

– Esimerkiksi Koskelta on sen verran paljon opiskelijoita, että sieltä tulee Novidan kustantama pikkubussi rautatieasemalle, josta on jatkoyhteys Hämeentien yksikköön.

Myös Metsämaalta maksetaan aamuvuoro, joka tuo opiskelijoita ammattiopiston lisäksi lukioon.

Tevasaari sanoo koulukyytiasian nostavan kaikkinensa tunteita, ja he saavat siitä ikävääkin palautetta.

– Meillä ei ole kuitenkaan velvollisuutta eikä valitettavasti mahdollisuutta hoitaa yksittäisten opiskelijoiden kuljetuksia.

OPETUS- ja kulttuuriministeriön lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston hallitussihteeri Maria Soininen sanoo, että lakia säädettäessä on katsottu toisen asteen opiskelijoiden olevan vanhempia kuin peruskoululaiset ja näin kyvykkäämpiä kulkemaan itsenäisesti pidempiäkin matkoja.

– Lähtökohtaisesti jokainen joutuu siis itsenäisesti huolehtimaan matkoista. Koulumatkojen korvaamiseen voi kuitenkin hakea Kelalta koulumatkatukea, jota myönnetään koulumatkatukilaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Hän muistuttaa, että oppivelvollisuuslain mukaan vanhemman on huolehdittava siitä, että nuori suorittaa opintonsa.

Koulumatkatukilakia valmistelemassa ollut opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Antti Randell perustelee linjausta myös sillä, ettei toisen asteen koulutuksessa noudateta lähikouluajattelua, vaan opiskelija voi hakea vapaasti, minne haluaa.

– Toisella asteella on vapaa hakeutumisoikeus, eikä esimerkiksi kuntaa tai oppilaitosta voida sen vuoksi velvoittaa hoitamaan koulukuljetuksia. Se olisi hyvin haastava tilanne.

Opiskelijoille maksettava koulumatkatuki haetaan Kelan kautta, ja se myönnetään ensisijaisesti joukkoliikenteen käytön perusteella. Jos joukkoliikennettä ei ole, opiskelijalle maksetaan niin sanottu taksa-asetuksen mukainen rahallinen korvaus. Koulumatkatukea myönnetään, jos opiskelijan yhdensuuntainen koulumatkan pituus on vähintään seitsemän kilometriä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän