Loimaa aikoo olla menestystarinoiden kaupunki – uusi strategia läpi valtuustossa

0
Loimaan kaupunginvaltuusto. Kuva: LL Arkisto 28.9.2021/Lari Kiviranta.

Loimaa

Loimaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungille uuden strategian vuosille 2022–2025. Siinä tavoitellaan Loimaasta asukkaita, osaajia ja yrityksiä houkuttelevaa, yhdessä elinvoimaa ja hyvinvointia luovaa menestystarinoiden seutukaupunkia.

Useissa puheenvuoroissa kiiteltiin sen tekemisen sujuneen hyvässä yhteisymmärryksessä yli puolue- ja ryhmärajojen, yhdessä henkilöstön kanssa ja asukkaita osallistaen – kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ryhmän Jorma Rinne pyöristikin, että kaikki loimaalaiset ovat olleet mukana.

Marke Tissari toivoi sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa, että sama meininki saataisiin ylläpidettyä myös strategian toimeenpanossa.

Yhtä yksimielisiä valtuustossa oltiin strategian käytäntöön viemisen ja tavoitteiden toteutumisen seurannan ja arvioinnin tärkeydestä.

– Emme ole tehneet tätä ö-mappiin. Kaikki tämä on ollut turhaa, jos strategia ei näy kaupungin toiminnassa, valtuuston puheenjohtaja ja strategiatyötä luotsannut Tarja Mäki-Punto-Ristanen (kok) totesi.

Kaupunginjohtaja Jari Rantala näki tärkeäksi, että kaupungin toimielimet ja niiden jäsenet ja myös henkilöstö sitoutuu strategiaan ja on täytäntöönpanossa mukana.

– Strategia on päivittäinen työkaveri ja johdon työkalu, joka sitten ohjaa toimintaa, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teija Ek-Marjamäki (kesk) kuvasi ja taustoitti, että strategiaa on tehty tilanteessa, jossa esimerkiksi vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet vievät noin puolet kaupungin budjetista ja henkilöstöstä.

– Voi olla, että tämäkin valtuusto joutuu vielä vahvasti päivittämään strategiaansa, niin nopeasti ja radikaalisti maailma nyt muuttuu.

Meidän Loimaa -ryhmän Matti Ylitalo evästi, että päätöksin on varmistettava tavoitteiden toteuttamisen resurssit ja huolehdittava, ettei toteuttaminen jää muiden saamattomuudesta kiinni.

Esimerkkinä hän käytti Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen monikampus-hanketta, jolla niiden on tarkoitus tuottaa opiskelumahdollisuuksia Loimaalla.

– Aika kovina saamme olla, että jotain käytäntöä tästä syntyy. Turku kyllä järjestää mielellään jotakin etäpuuhastelua.

Keskustan ryhmän Olavi Ala-Nissilän mukaan ammattikorkeakoulun täytyy tulla Loimaalle tavalla tai toisella.

– Sillä on maakunnallinen velvoite.

Hän näki koulutusmahdollisuuksien edistämisen olevan tärkeää, jotta tarjolla olisi osaavaa työvoimaa. Monipuolinen asuntotarjonta palvelee samaa päämäärää.

– Osaavan työvoiman pitää asua jossakin.

Olavi Suominen (kok) puolestaan muistutti, että vetovoiman ohella pitäisi kiinnittää huomiota pitovoimaan – siihen, että loimaalaiset pysyvät Loimaalla.

– Nyt on yhden rivitalollisen verran asukkaita kuukaudessa lähtenyt pois, hän suhteutti viime aikojen tilastolukuja.

Salla Haavisto (kesk) toi esiin huolen nuorista ja vaati konkreettisia tekoja ja välittämistä, jotta nuoret saataisiin jäämään tai palaamaan opiskelujen jälkeen Loimaalle.

– Miten saadaan lapset ja nuoret voimaan täällä hyvin, hän kysyi ja muistutti, että jos on nuoruuden kotipaikkakunnalla voinut hyvin, niin helpommin sinne palaakin.

Maarit Koivisto (vas) piti kuitenkin käsittämättömänä, että vanhukset jätettiin kärkihankkeista pois, ja totesi, ettei sitä selitä edes sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle, sillä ikäihmiset käyttävät muitakin palveluja kuin sosiaalipalveluja.

– Joka kolmas loimaalainen on täyttänyt 65, hän muistutti väestörakenteesta.

Hyvinvointialueen tulo on Olavi Ala-Nissilän mukaan kunnan taloudelle positiivinen asia.

– Kriisikuntapuhe voidaan nyt unohtaa.

– Velkamäärä on pudonnut. Tällä tuloksella ja poistoilla voisimme investoida 6–7 miljoonaa eikä velkamäärä vielä nousisi. Voisimme investoida tuplaten, jotta palattaisiin aiemmalle velkatasolle.

Sini Peltonen perussuomalaisten ja sitoutumattomien ryhmästä muistutti tarkasta taloudenpidosta.

– Kunnioitetaan veronmaksajan rahaa, joka tänä päivänä otetaan kovasta.

Malttiin kehotti myös Jorma Rinne. Vaikka Loimaa on tehnyt ylijäämää kymmenisen miljoonaa euroa parin viime vuoden aikana, liian suuriin ja nopeisiin investointeihin ei saada mennä.

– Meillä ei ole välttämättä hyvät ajat edessä.

FAKTA

Loimaan strategia 2022-2025

Valtuustokauden strategiset tavoitteet

Elinvoima ja asuminen: Edistämme osaavan työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä. Tarjoamme houkuttelevan ja saavutettavan asuinympäristön. Edistämme eri asumisvaihtoehtoja. Luomme kilpailukykyisen toimintaympäristön elinkeinoille ja edistämme vihreää siirtymää.

Hyvinvointi ja osallisuus: Panostamme ihmisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäisemme syrjäytymistä kaikissa ikäryhmissä. Tarjoamme lapsille ja nuorille viihtyisän ja turvallisen kasvun ja oppimisen paikan. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Johtaminen ja talous: Olemme hyvä työnantaja. Suunnittelemme ja johdamme taloutta ja investointeja ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. Toimimme aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti yhteistyössä ja verkostoissa

Strategiset kärkihankkeet

Houkuttelevat asuinympäristöt: Monipuolisten ja tulevaisuuden erilaisiin tarpeisiin sopivien asumisympäristöjen kehittäminen.

Osaavan työvoiman Loimaa: Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen mm. monipuolisia koulutusmahdollisuuksia kehittämällä, yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Lasten ja nuorten Loimaa: Lasten ja nuorten turvallista kasvua tukevien toimintatapojen ja ympäristöjen kehittäminen.

Arvot: asukaslähtöinen, uudistava, yhteistyökykyinen ja vastuullinen.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän