Loimaalle ja Ypäjälle syntyy tänä vuonna vähän vauvoja

0
Neljän lapsen isä Ville Keto sanoo aina haaveilleensa isosta perheestä. Anselmin, 1, Helmerin, 3, ja Alinan, 2, leikit sujuvat leppoisasti, kun isä on vieressä ohjaamassa. (Kuva: Sari Holappa)

LOIMAA, ORIPÄÄ, YPÄJÄ Kahden paremman vuoden jälkeen Loimaan syntyvyyskäyrät ovat kääntyneet laskuun. Kesäkuun loppuun mennessä vauvoja oli syntynyt 43, joka on 21 pienokaista vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Viisi vuotta sitten tuoreita tulokkaita syntyi vuoden puoliväliin mennessä 70.

Loimaan kaupungin avoterveydenhuollon osastonhoitaja Miia Laaksovirran mukaan lapsia saadaan tänä vuonna noin 90, joka on viime vuoteen verrattuna lähes 30 vähemmän.

Tämä sopii kuitenkin tällaiseen vuosittaiseen vaihteluun, hän toteaa.

Vielä viisi vuotta sitten uusia loimaalaisia syntyi 137 ja kymmenen vuotta takaperin 149.

Loimaa ei ole yksin laskevien syntyvyyslukujensa kanssa. Myös Ypäjällä käyrät näyttävät alaspäin. Ypäjän neuvolassa työskentelevä Janette Karlsson ynnäilee vauvoja syntyvän tänä vuonna kuudesta kahdeksaan.

Olen ollut täällä nyt kolme vuotta, ja tämä on kyllä matalin luku sinä aikana.

Viime vuonna Ypäjälle saatiin 11 vauvaa, samoin kuin viisi vuotta sitten. Vuonna 2012 pienokaisia syntyi 19.

ORIPÄÄSSÄ sen sijaan mennään tänä vuonna yli kymmenen vauvan rajan. Terveydenhoitaja Tuija Nieminen sanoo laskettuja aikoja olevan loppuvuonna vielä viisi .

Oripäässä on nyt hyvä vuosi.

Vaikka vauvoja syntyykin nyt enemmän kuin viime vuonna, jolloin tuoreita tulokkaita oli kahdeksan, Oripäänkin syntyvyysluvut ovat laskussa. Vielä viisi vuotta sitten vauvoja saatiin kuntaan 16 ja vuonna 2012 parikymmentä.

VALTAKUNNALLISESTI vauvoja on syntynyt alkuvuodesta ennätyksellisen vähän. Tilastokeskuksen kesäkuun ennakkotilaston mukaan tammi-kesäkuussa lapsia syntyi Suomessa 2453 vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Puolen vuoden kokonaismäärä oli 22 180. Määrä on mittaushistorian alhaisin. Syntyneiden kuukausittainen aikasarja alkaa vuodesta 1900.

****

Suuri perhe on ollut aina Hannan ja Villen haaveena

LOIMAA/METSÄMAA Neljän alle nelivuotiaan lapsen perheessä riittää menoa ja meininkiä aamusta iltaan. Vaippa- ja vaateralli on melkoista, eikä asiaa helpota yhtään, että kaikki sattuvat olemaan pahoja maitoallergikkoja. Silti Hanna ja Ville Keto sanovat elävänsä juuri sitä elämää, josta he ovat molemmat aina haaveilleet.

Minulle on aina ollut selvää, että haluan ison perheen, Hanna toteaa ja samaa vakuuttaa Ville.

Neljässä vuodessa on kuitenkin pitänyt luopua vaaleanpunaisista laseista, sillä arjen pyörittäminen on kaikkea muuta kuin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa annetaan ymmärtää.

Kun lapsi oksentaa ja vaihdat hänen vaatteensa kuudennen kerran päivän aikana, sitä ei esitellä somessa, Hanna toteaa.

Allergioiden vuoksi myös yöt ovat levottomia, ja jokaisen lapsen kohdalla on mennyt puoli vuotta ennen kuin tilanne on rauhoittunut. Hengähdyshetkiä arjessa onkin melko vähän, sillä kaiken lisäksi pariskunta pyörittää maatilamajoitustoimintaa ja Hanna kouluttaa ongelmakoiria.

Välillä tuntuu, että miksi meillä on sohva olohuoneessa, kun siinä ei kuitenkaan ehdi istua, Ville nauraa.

KOLMEKYMPPISIÄÄN lähestyvä Hanna sanoo olevansa siinä iässä, että moni hänen vanhoista ystävistään puntaroi parhaillaan, milloin olisi sopiva hetki hankkia lapsia. Vai, hankkiako niitä lainkaan.

Aika usein halutaan ensin saada opiskelut päätökseen ja vakituinen työpaikka ennen kuin tehdään lapset, jos tehdään ollenkaan. Moni kun haluaa pitää kiinni nykyisestä elämäntavastaan, hän sanoo.

Hanna sanoo naisten miettivän myös sitä, että lasten synnyttyä menee monta vuotta kotona. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei asian tarvitse olla niin.

Minäkin olen ollut koko ajan mukana työelämässä, koska olen yrittäjä. Lisäksi jaamme lastenhoidon ja kotityöt Villen kanssa tasan. Yhtälailla isät ja miehet kykenevät näihin töihin.

Perheen perustamista voisi Hannan mielestä edesauttaa se, että lapsiperheitä tuettaisiin aktiivisemmin.

Vanhemmilla voi olla tosi iso kynnys ja jaksamiskysymys lähteä etsimään apua, kun arki on kuormittavaa. Jos vauvan synnyttyä perheeseen tulisi automaattisesti hoitaja muutaman kerran, se laskisi kynnystä pyytää apua jatkossakin, Hanna tietää sanoa kokemuksesta.

METSÄMAALLA asuville Kedoille Loimaa on ollut ihanteellinen paikka perustaa perhe. Hanna sanoo arvostavansa lähellä sijaitsevan päiväkodin pienuutta, ja sama tulee onneksi jatkumaan koulun suhteen.

Sen vuoksi juuri haluan asua maalla, että saan lapseni pieneen päiväkotiin ja kouluun. En haluaisi laittaa heitä isoon yksikköön.

Loimaa onkin Ketojen mielestä juuri sopivan kokoinen maaseutukaupunki, josta löytyy kaikki tarpeelliset palvelut. Nummelasta aikanaan muuttanut Hanna osaa arvostaa myös sitä, että kaikki tuntevat toisensa. Lisäksi hän kiittelee Metsämaan aktiivisia yhdistyksiä ja muuta toimintaa.

Lapsillekin on yllättävän paljon harrastusmahdollisuuksia ihan tässä lähellä.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän