Metsäkävelyitä ja sienestämistä harrastava Mika Salminen (oik.) sanoi yleisölle ottavansa vastaan vinkkejä hyvistä kantarellipaikoista. Mika Aaltola ihasteli Isotalon tilan miljöötä, sen peltoja ja rakennuksia, ja arvioi, että niiden rakentamiseen on vaadittu useamman sukupolven pitkäjänteinen työ. Hänen mukaansa pitkäjänteistä työtä on vaatinut myös Suomen turvassa pitäminen ja vaatii yhä.

ORIPÄÄSSÄ keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon eloiltamissa vieraillut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola katsoo, että Ukrainassa pitää saavuttaa ensin jonkinlainen rauha ennen kuin suomalaiset voivat jälleen rakentaa suhteitaan Venäjään ja harjoittaa kauppaa venäläisten kanssa.
– Ensin pitää olla rauha. Muuten on vain vedätystä ja hyväksikäyttöä.
Ukrainassa käytävä sota on heijastunut muun muassa energian ja ruuan hintaan. Tulevana talvena länsimaiden Venäjän vastainen pakotepolitiikka voi joutua koetukselle, kun eläminen kallistuu esimerkiksi monissa sähkölämmitteisissä kotitalouksissa.
Tilaisuuden jälkeen Loimaan Lehden esittämään kysymykseen pakotepolitiikasta ja kallistuvista elinkustannuksista Aaltola vastasi sodan estämisen olevan kaiken a ja o, eli hän pitää länsimaiden asettamia pakotteita perusteltuina.
Hänen mielestään lännessä pitää huomioida kuitenkin omat kansalaiset, jottei taakka kasva kohtuuttomaksi. Hän sanoo sodan jouduttavan entisestään niin sanottua vihreää siirtymää ja tästä syystä voitaisiin väliaikaisesti höllentää esimerkiksi joitain aiempia energiaratkaisuja, jotka nyt nostavat entisestään energian hintaa. Hän viittaa muun muassa Saksassa ydinvoimaan ja Suomessa turpeeseen.
– Turve on kotimaista ja sitä löytyy.
Aaltola muistuttaa Venäjän kärsivän tilanteesta ja pakotteista, mutta Venäjällä vaikutuksia peitellään. Hän uskoo lännen kestävän tilannetta paremmin pidemmällä tähtäimellä.
– Uskon, että me olemme sitkosempia.
Suomalaisten päättäväisyyttä eloiltamien puheenvuorossa korostanut Aaltola sanoikin, että esimerkiksi suomalaisten yhtenäisyys ei saa päättyä siihen, että bensan hinta nousee pumpulla.
– Venäjän ei saa antaa määritellä sitä, mitkä maat ovat äiti-Venäjän alla.

VAIKKA Aaltola enteili sodan alkamista jo joulukuussa, hän ei uskonut sodan Ukrainassa alkavan niin järjettömästi ja niin suuressa mittakaavassa.
Hän arvioi, ettei Ukrainassa käytävä sota pääty aikanaan rauhaan vaan konfliktiin, joka jää poreilemaan ja oireilemaan kylmän sodan tavoin.
– Putinin suurin virhe oli se, että hän aloitti sodan. Sota yhdistää demokratioita.
Aaltola luonnehti Venäjän helmikuussa aloittaman laajamittaisen hyökkäyksen vaikuttaneen syvällisesti suomalaisiin ja suomalaisten ymmärtäneen, että yhtenäinen kansa kestää koettelemukset vaikka suurvalta käy kimppuun. Venäjä oli kohdannut vastavoimansa Ukrainassa, ja etenkin ukrainalaisten voitolla Kiovasta oli iso merkitys.
Hän arvioi suomalaisten oivaltaneen, että on hyvä hakeutua Naton suojiin, mutta olla ennen kaikkea päättäväisiä. Päättäväisyyttä ilmensi se, miten Nato-jäsenyyden kannatus kumpusi ruohonjuuritasolta, kansasta.
– Venäjän uhka pitää maadoittaa harmaaseen graniittiin. Asiasta ei vouhoteta vaan se pitää hoitaa päättäväisesti.
Hänen mukaansa Suomen kansa päätti käytännössä Natoon hakeutumisesta ja poliitikkojen tehtäväksi jäi lähinnä prosessin eteenpäinvieminen. Suomalaisten yksituumaisuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hän piti jopa itse Nato-jäsenyyttä tärkeämpänä.
– Emme ole harmaata aluetta emmekä elä harmaata aikaa vaan suomalaisten yhteenkokoomisen aikaa.

Eloiltamat keräsi paikalle runsaasti väkeä. Tilaisuuden jälkeen liikkui huhu, jonka mukaan 500 kahvimukia ei riittänyt.

 

Koronan hintalappu on valvottanut Mika Salmista

ORIPÄÄ Keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon eloiltamiin oli kutsuttu keskustelemaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.
Isotalon tilan kivisalissa järjestetyssä tilaisuudessa Saarikko oli enemmän kuunteluoppilaana ja hän haastatteli Salmista ja Mika Aaltolaa muun muassa terveydestä ja turvallisuudesta.
Tulevaa syksyä ja talvea silmällä pitäen Salminen katsoi, ettei koronavirus ole hävinnyt mihinkään, mutta sen kanssa pärjätään. Hänen mukaansa tilanne on nyt erilainen kuin pandemian iskiessä vuonna 2020.
– Niin pahaksi tilanne ei voi enää mennä.
Hän neuvoi suomalaisia elämään mahdollisimman normaalisti, varovainen voi yhä olla.
– Mutta ei tarvitse pelätä, kuten alkuun.
Suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden Salmisen arvioi hyväksi: yhteiskunta ja järjestelmät eivät ole taipuneet koronataudin alla. Hänen mukaansa Suomessa on pärjätty jopa paremmin kuin monessa naapurimaassa.
Kriisinhoidosta Salminen antoi päätöksentekijöille hyvän arvosanan. Vaikka asioista kinastellaan, päätöksiä pystytään silti tekemään Suomessa. Sen sijaan varautumisesta kriiseihin hän antaisi huonomman arvosanan.

Salminen myönsi valvoneensa unettomia öitä, kun Saarikko kysyi, mikä tulee olemaan koronan hintalappu. Saarikko viittasi muun muassa lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin.
Salminen huomautti, ettei kukaan vielä tiedä, millä kaikilla tavoin pandemia on vaikuttanut yhteiskuntaan, niin lasten ja nuorten kuin muidenkin terveystarpeisiin.
– Tähän voi vastata ehkä kymmenen vuoden kuluttua, hän sanoi ja arveli hintalapun olevan joka tapauksessa iso.
Muun muassa Ukrainassa käytävään sotaan viitaten Annika Saarikko summasi monen asian kirkastuneen viime aikoina perusasioiden äärelle: kysymys on muun muassa leivästä, lämmöstä ja liikkumisesta.

Annika Saarikko hauskuutti yleisöä luonnehtimalla Mika Salmisen ja Mika Aaltolan olevan häntä yhteensä kolme metriä pidempiä. – Suomen kansa on tottunut uskomaan, mitä Mikat sanovat, Saarikko sanoi Salmisesta ja Aaltolasta.

 

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän