Käsillä oleva energiakriisi on pakottanut monet miettimään kulutustaan. Kun polttoaineen hinta on lähes tuplaantunut vuodessa ja energiasähkön nelinkertaistunut kahdessa, voi yhtäkkiä alkaa tuntua, että töihin onkin ihan mukava pyöräillä autoilun sijaan. Tai kotona voi oleilla villasukatkin jalassa.
Näillä näkymin energian hinnat eivät ole tulossa alaspäin vähään aikaan, ja siksi tähän on syytä tottua.
Tilanne alkoi kärjistyä energian osalta viime syksynä, kun Euroopassa ei saatu täytettyä kaasuvarantoja entiseen malliin. Samaan aikaan Norjaa ja Ruotsia kiusasi kuivuus, joka aiheutti edullisen vesivoiman tyrehtymisen. Lisäksi Ukrainan sodan alettua Venäjältä tullut maakaasu loppui, mikä katkaisi viimeistään kamelin selän ja ajoi eurooppalaiset valtiot energiapulaan sekä hintojen nousuun.
Maailmassa on koettu energiakriisejä ennenkin. Tunnetuin niistä on vuoden 1973 öljykriisi, joka pakotti eri maat aina Yhdysvaltoja myöten miettimään energiansäästökeinoja. Yksityisautoilun ihannemaassa osavaltioita kannustettiin vahvistamaan joukkoliikennettä. Alankomaissa taas autolla ei saanut ajaa sunnuntaisin ja lämpöhukkaa torjuttiin kodeissa sulkemalla verhot. Kriisi näkyi myös Suomessa, kun nopeusrajoituksia laskettiin, mainosvalot sammutettiin yöksi ja moottoriteiden valaistus kiellettiin.
Kriisin keskellä alettiin pian kehitellä uusia tapoja säästää ja tuottaa energiaa. Yhdysvalloissa ruvettiin suunnittelemaan Nasan johdolla tuulivoimateknologiaa, Alankomaista tuli johtava pyöräilymaa ja Suomessa keskityttiin turpeeseen.
Kriisin keskellä eläessä ei aina tule ajatelleeksi, että se voi olla myös hyvä asia. Historia kuitenkin osoittaa tiukkojen paikkojen vievän ihmiskuntaa eteenpäin. Toivoa siis sopii, että tästäkin seuraa vielä jotain hyvää. SH