Ukkospilvet pyyhkäisivät maanantain vastaisena yönäitäisen Varsinais-Suomen yli. Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä kertoo, että Varsinais-Suomessa mitattiin noin sata salamaa maanantain puolella. Näistä noin 70 tuli maa-alueilla, loput saaristossa ja meren päällä.
– Määrä ei ole valtava, mutta yöllä ukonilma on näyttänyt monen mielestä dramaattiselta. Ukkonen osui erityisesti Varsinais-Suomeen, sillä Uudellamaalla salamoiden määrä oli yöllä 30, kertoo Mäkelä.
KULUNUT KESÄ on ollut kova ukkoskesä. Suomessa on mitattu 155 000 maasalamaa. Se on 20 000 enemmän kuin keskimääräisenä kesänä.
– Salamamääriltään isoimmat ukkoset ovat olleet elokuussa. Elokuussa on mitattu jo 86 000 salamaa, kun pitkän ajan keskiarvo on 29 000 salamaa.
Ukkoset, jotka tuottavat paljon salamoita, suosivat kostean nihkeää ilmaa. Juuri tällaista keliä Suomessa on ollut monin paikoin elokuussa.
VARSINAIS-SUOMESSA maasalamat iskevät useimmiten Loimaalle, Marttilaan, Koskelle ja Paimioon. Myös Aurassa, Salossa, Kaarinassa ja Liedossa salamoi muuta maakuntaa enemmän.
20 viime vuoden aikana salamat ovat useimmin iskeneet Varsinais-Suomessa Marttilaan, jossa salamointitiheys oli 0,38 neliökilometriä kohti vuodessa.
Kakkosena on Loimaa jossa salamoita on tullut lähes yhtä tiheästi. Myös Koski on aivan samoissa lukemissa.
VIIMEISEN 20 vuoden aikana Loimaalla on salamoinut eniten vuonna 2010, jolloin kaupungin maaperään laskettiin iskeneen yli 900 salamaa. Vuonna 2016 ukkosta ei juuri esiintynyt ja salamointi jäi 24 salamaan.
Pitkän ajan keskiarvolla vähiten salamoi saaristossa.
Varsinais-Suomessa salamointi on huomattavasti vähäisempää kuin Pohjanmaalla, jossa mitataan Suomen isoimmat maasalamamäärät neliökilometriä kohden. Kaikkein useimmin salamat iskevät Kruunupyyhyn, Kaustisille ja Evijärvelle.
SYYTÄ SIIHEN, miksi tietyille alueille ja kuntiin osuu enemmän salamointia kuin toisille, ei tiedetä suoraa vastausta.
– Mikä on se perimmäinen syy, siihen en osaa vastata, sanoo Mäkelä.
– Salamointi on aika sattumanvaraista. Se riippuu aina siitä, minkä alueen yli ukkospilvet sattuvat kulkemaan. Ukkospilvi syntyy jossain alueella aika sattumanvaraisesti, ja sitten se kulkeutuu yläilmavirtausten mukana sattumanvaraisesti jonnekin. Salamat osuvat alueille, joille pilvet sattuvat kulkeutumaan.
Mäkelä kertoo, että erityisesti viime vuosina voimakkaita ukkosia on tullut etelästä ja kaakosta ja ne ovat kulkeutuneet Pohjanmaan mannerkuntien yli.
– Mutta miksi ne ovat kulkeneet näiden alueiden yli ja tätä reittiä, en osaa sanoa. Pohjanlahdella voi olla tähän joku vaikutus.
– Myös tänä vuonna isot ukkosalueet ovat kulkeneet tätä samaa reittiä etelästä Pohjanmaalla.
TUTKIJA Antti Mäkelä kertoo, että ukkospilven ydin on yleensä halkaisijaltaan noin 10 kilometriä. Tällä ydinalueella salamoi ja sade on rankinta.
– Se tarkoittaa, että alue, jonka yli yksittäinen ukkospilvi kulkee, ei ole kovin suuri. Ukkonen kuuluu noin 20 kilometrin päähän, joten kokemus ukkosesta tulee paljon isommalta alueelta.
– Olen saanut tänä kesänä paljon yleisökysymyksiä, miksi minun tonttini päälle ei koskaan osu ukkosia. Onhan se tosiaan aika epätodennäköistä, että 10 kilometriä halkaisijaltaan oleva ukkospilvi osuisi juuri tietyn paikan tai ihmisen päälle.
Ukkosella turvallisinta on sisällä tai autossa
- Salama on vaarallinen sääilmiö, ja huonolla tuurilla se voi iskeä omalle kohdalle.
- Tärkeintä on välttyä olemasta ympäristön erottuvin kohde ja täten otollisin reitti salamalle.
- Ukkosella turvallisinta on mennä sisätiloihin tai umpimetallikoriseen autoon.
- Uiminen ukkosella on vaarallista, ja vedestä tuleekin rantautua ja pyrkiä kauemmas vesirajasta.
- Rakennuksissa sähkölaitteet voi suojata irrottamalla töpselit sähköverkosta.
Suomen ukkoskausi ulottuu toukokuusta syyskuuhun. - Lähde: Ilmatieteen laitos