LOIMAA Taloyhtiöt valmistautuvat ensi kesänä laajeneviin kierrätysvelvoitteisiin. Kerros- ja rivitalojen pihoihin toimitetaan uusia jäteastioita eri jakeille, ja siksi monella on edessä jätekatoksen siirtäminen tai laajentaminen. Vuoden päästä yli neljän asuinhuoneiston taloyhtiöiltä edellytetään seka- ja biojätteen lisäksi pakkausjätteen ja pienmetallijätteen erilliskeräystä.
– Uusia astioita tulee neljä, jonka jälkeen taloyhtiöillä on suurin piirtein seitsemän astiaa rivissä. Se voi aiheuttaa suunnittelutarvetta, sillä pienissä taloyhtiöissä on usein myös pienet pihat, Loimi-Hämeen Jätehuolto (LHJ) oy:n viestintäpäällikkö Mirva Naatula kertoo.
Jatkossa asukkaiden tulee jaotella sekajätteestä biojäte, paperi, kartonki, metalli, lasi ja muovi. Tekstiilijätteen keräykseen taloyhtiöitä ei vielä velvoiteta. Tekstiilijätteen voi toimittaa Loimaan jäteasemalle.
Uusia jäteastioita ei tarvitse itse tilata, vaan LHJ tilaa ja toimittaa puuttuvat astiat. Naatulan mukaan vähintään viiden asunnon kerros- ja rivitaloja on yhtiön alueella pari tuhatta, joten astiarumba on merkittävä.
– Todennäköisesti astioiden vieminen asiakkaille menee loppukevääseen. Ei niitä voi kauhean paljoa aikaisemmin viedä, sillä LHJ saa aloittaa tyhjennyksen vasta heinäkuussa.
Taloyhtiöt, jotka ovat ottaneet kierrättämisen asiakseen jo nyt, tilaavat kuljetuksen vielä vuoden verran haluamaltaan yrittäjältä. Ensi heinäkuussa kuljetuksen järjestämisvastuu vaihtuu kunnalle eli Loimaalla käytännössä LHJ:lle.
KIERRÄTYSPISTEEN suunnitteluun saa maksutonta apua LHJ:sta. Naatula kertoo käyneensä jokusissa loimaalaiskohteissa auttamassa suunnittelussa.
Asunto-osakeyhtiöiden talous ei välttämättä heilahda uudistuksesta. Huolellisen lajittelun myötä sekajätettä kertyy aiempaa vähemmän ja astioiden tyhjennysväli pitenee.
– Sekajäteastian tyhjennys on periaatteessa kalleinta, pakkausjätteen käsittelyhinta on huomattavasti huokeampi.
Hinnaneroa selittää tuottajayhteisöjen osallistuminen pakkausjäteastioiden käsittelykuluihin. Naatulan mukaan tuottajayhteisöjen tulisi kattaa 80 prosenttia kustannuksista.
– Vaikka astioiden määrä kasvaa, se ei välttämättä näy loppulaskussa merkittävästi.
SIITÄ HUOLIMATTA, että kierrätysmahdollisuudet ja -tietous ovat lisääntyneet, sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä on vuosi toisensa perään kasvanut. Kierrätysvelvoitteen laajentuessa yhteiskunta tuottanee vähemmän sekajätettä.
– Kasvavasta yhdyskuntajätteen määrästä on huolellisen lajittelun avulla mahdollista saada talteen eriarvoiset jätteet, mikä on erityisen tärkeää, jotta pääsemme EU:n asettamiin tavoitteisiin, Naatula sanoo ja uskoo muutoksilla olevan vaikutusta.
Erillisjätteen keräyksestä ei voi käytännössä kieltäytyä. Ainoa keino vaikuttaa asiaan on kohtuullistamisen anominen. Jätelautakunta voi jätelain mukaisesti hakemuksesta määrätä poikkeavan jätemaksun tai jättää jätemaksun perimättä silloin, kun jätemaksua pidetään perustelluista syistä kohtuuttomana.
Jätteitä voi lajitella myös naapurin kanssa. Naatulan mukaan kimppa-astioita on selvitelty, mutta hänellä ei ole tarkkaa tietoa, kuinka suurella innolla taloyhtiöt ovat lyöttäytyneet yhteen. Lajittelupisteen täytyisi olla niin lähellä kumpaakin osoitetta, ettei kummankaan yhtiön asukkaiden arkinen roskisreissu hankaloidu.
HEINÄKUUN alussa voimaan astui biojätteen keräysvelvoite. Naatula kertoo, ettei se vaikuta taloyhtiöihin juurikaan, sillä LHJ.n toimialueella viiden asuinhuoneiston ja sitä suurempien taloyhtiöiden on täytynyt erotella biojäte jo 90-luvulta asti.
Taloyhtiö on voinut valita joko tyhjennettävän astian tai kompostorin.
– Kompostoreja on suhteessa vähemmän, sanotaan, että yleisemmin sellaisissa 5–6 asunnon komplekseissa.
Ensi tammikuusta alkaen kaikkien kiinteistöjen on ilmoitettava jätelautakunnalle, mikäli kiinteistöllä on kompostori.
Jätepiste kuntoon 10000 eurolla
LOIMAA/HIRVIKOSKI Asunto-osakeyhtiö Mahlakoski uudisti jätepisteensä kaksi vuotta sitten. Taloyhtiössä erotellaan sekajätteestä biojäte, lasit, metallit, muovi, paperi ja kartonki. Lajittelumoduulissa on lisäksi tulevaisuuden kierrätysvelvoitteita varten pari tyhjää lokeroa, joita ei ole otettu käyttöön.
Taloyhtiön hallitukseen kuuluva Katriina Kivimäki kertoo, että taloyhtiö suunnitteli uutta kierrätyspistettä pari vuotta ja säästi sitä varten rahaa.
– Olimme varanneet tähän vähän yli 10000 euroa. Hiukan enemmän siihen meni.
Kerrostalossa on 18 asuntoa ja erillinen liiketila. Kivimäki uskoo, että lajittelumahdollisuuksien parantuminen on lisännyt taloyhtiössä asuvien ja toimivien kierrätysintoa.
– Kun uudistusta tehtiin, mietimme, mitä jätettä tulee paljon. Pahvi oli yksi iso asia. Kun joku toi roskikseen pahvilaatikon, eikä sitä ollut litistetty, astia oli heti täynnä.
Pahviakin siis talossa kierrätettiin jo ennen vuotta 2020. Sen lisäksi vanhasta, heikkoon kuntoon päässeestä liukuovellisesta kopista löytyivät astiat sekajätteelle, biojätteelle, paperille ja hetken aikaan myös muoville.
Isot, osastoidut säiliöt vaati jonkin verran pyörittelyä mahtuakseen toimivasti pihaan. Lopputulos on vanhaan verrattuna todella hyvä.