TOIMITTAJALTA Vartinmiehet

0
LL Arkisto

Aikoinaan olin koulutuksessa, jossa päälliköinyt henkilö motivoi meitä kaikkia kertomalla, että kouluttaa vastaavaan tekemiseen kenet tahansa kadulta vartissa.

Hän ei meitä itse kouluttanut, joten oppimiseen meni ehkä siksi vähän enemmän aikaa.

Kun olen seurannut Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmien saagaa, on vartinmies tullut mieleen.

Ensimmäiseksi opin aikoinaan aloittelevana esihenkilönä, että jos jotkut, niin palkkoihin liittyvät asiat pitää hoitaa.

Palkanlaskijoilla on vieläkin melkoinen savotta ennen jokaista palkkapäivää, vaikka vuosien varrella käsinkirjoitetut lippuset ja lappuset töistä, kilometrikorvauksista ja ylitöistä ovat kai sentään kadonneet – terveiset tässä kohtaa Loimaan kirjapainon aikojen Seijalle, Mirjalle, Päiville, Tainalle, Hannalle, Elinalle ja Tertulle, jotka minunkin listojani aikoinaan suomentelivat ja terkut tietenkin myös nykyisille ammattilaisillemme.

Jo pelkästään kahdeksasta neljään töitä tekevillä saattaa olla työehtosopimus, jossa on alakohtia suunnilleen kuin työpäiviä vuodessa.

Isommissa organisaatioissa palkanlaskijan pitää tietää mahdollisesti useiden eri sopimusten yksityiskohdat ja pysyä kärryillä kunkin työntekijän menemisistä ja tulemisista. Työvuorot vaikuttavat palkkaan ja on erilaisia lisiä. Joku tuuraa jonkun päivän jotakuta muuta ja joku on puolestaan lomapäivällä, mutta ei sitten olekaan, kun tulee paikkaamaan työkaveria tämän ollessa sairaana.

Meillä on osaajapula.

Osaksi se johtuu siitä, että osaajaksi pitää kehittyä ja saada kehittyä. Vartissa se ei tapahdu. Ja yleensä unelmaduuniinkin pääsee vasta vartin tai parin päästä, muutaman paskaduunin jälkeen.

Aloittelija ei ole ammattilainen ja osaajaksi ei tulla vain olemalla paikalla.

Osaksi pula johtuu siitä, että moni mahdollinen osaaja näkee jo vartissa, että onpa tässä työssä iso kakku töitä ja hallittavaa ja kovin vähän jakajia.

Vartinmiehet ja -naiset pitävät työntekijöiden tekemiä töitä asioina, jotka kuka tahansa osaisi, ja osaisi ainakin nopeammin.

Siksi työntekijöitä ei ole koskaan liian vähän, eikä töitäkään koskaan liikaa, työt vain pitäisi tehdä tehokkaammin.

Laskea palkat nopeammin, syöttää lapsi nopeammin, opettaa koululaisia, myydä tavaroita, kuljettaa tuotteita, rakentaa koneita ja taloja ja vaihtaa vanhuksen vaippa vielä nopeammin.

Sopii kokeilla muuallakin kuin paperilla, vartinmies.

Kati Uusitalo