Loimaan seutu
Puhelin on soinut viime aikoina Loimaantiellä Alastarolla Sallila Yhtiöissä. Sähkön hinnan nousu on saanut ihmiset miettimään, kuinka isoiksi laskut talvella vielä kasvavat ja pystyvätkö he niitä maksamaan.
– Ihmiset ovat olleet ahdistuneita, Sallila Energian toimitusjohtaja Tarja Heinonen sanoo.
Moni miettii tosissaan, miten selviää.
Tarja Heinonen arvioi, että ottaa aikansa, että hinta laskee sille tasolle, mikä se oli ennen ”sähkömarkkinamyrskyä”.
– Meilläkään ei ole kristallipalloa, mutta jos Olkiluoto 3 lähtisi oikein hyvin liikkeelle, niin varmaan sähkön hinnat laskevat jo kevään aikana.
Joka tapauksessa ydinvoimalalla on todella suuri merkitys siihen, mihin hinnat nousevat.
– Se tasoittaa hintoja ja vaikuttaa huomattavasti sähkön riittävyyteen.
Kun sähköä on tarjolla, se hillitsee myös hintoja.
Markkinoiden vakaus perustuu ennakoitavuuteen: kun markkina on ”sekaisin”, sähköyhtiöt eivät uskalla ostaa sähköä kovin pitkäksi aikaa eteenpäin esimerkiksi nykyisillä hinnoilla, sillä hinnat voivat tulla myös alas, jolloin etukäteen ostetusta sähköstä tulee takkiin.
Viime joulukuu oli kylmempi kuin kymmeneen vuoteen, ja siihen ei oltu sähköyhtiöissä osattu varautua. Sähköä oli ostettu tavanomaista joulukuuta varten ja kun kulutus kylmyyden vuoksi kasvoi, loppu piti ostaa kokonaan pörssihinnalla – joka pompsahti ylös, kun kysyntä kasvoi, mutta tarjonta ei.
Sähkömarkkinoiden erikoisuus on, että se millä kalleimmalla sähköä tuotetaan, määrää sähkön hinnan – tällä hetkellä kaasu.
– Kun olemme eurooppalaisessa sähkömarkkinassa ja pohjoismaisessa sähköpörssissä, meidän hintoihin vaikuttaa kaikki: päästökaupat, kaasuhinnat, Ruotsin ja Norjan siirtoyhteydet.
Samoin niihin ovat vaikuttaneet Ukrainan tilanne ja Fennovoima-hankkeen kaatuminen.
– Jos taas ajatellaan siirtohintoja, meidän liikkumavara on tehokkaasti kyllä suitsittu.
Tarja Heinonen toteaa, että vuoden alusta tuli kesken tavanomaisen neljän vuoden valvontajakson voimaan Energiaviraston määräämä uusi valvontamalli, joka leikkaa verkon rakentamisen yksikköhintoja.
– Se vaikuttaa samantien verkon arvoon, meillä noin 18 prosenttia. Todellisuudessa kuitenkin meidänkin investointien hinnat ovat kasvaneet.
Inflaation ja korkojen nousun vuoksi verkko näyttää hänen mukaansa useampia miljoonia euroja alijäämäiseltä aina vuoteen 2028 saakka.
– Se tarkoittaa, että alijäämän verran voisimme kerätä verkolta lisää rahaa.
Energiavirasto valvoo sähköyhtiöiden toimintaa ja velvoittaa pitämään verkon kunnossa. Kaikkia valvotaan samalla mallilla.
– Raportoimme sinne jatkuvasti toiminnastamme, investoinneista ja kehityssuunnitelmista ja varautumissuunnitelmistamme ja sieltä kysellään myös lisätietoja.
Suomessa on 80 siirtoyhtiötä ja Tarja Heinosen mukaan Sallila on siirtohinnaltaan niiden puolivälissä, jossa se haluaa pysyäkin, jotta sillä on varaa investoida.
Maaseutuyhtiönä Sallilalla on verkkoa laajalti ja sitä joudutaan rakentamaan, ylläpitämään ja valvomaan sielläkin, missä kulutus, ja siten myös tuotto on vähäistä.
Kustannuksia tuo sekin, että valtio velvoittaa rakentamaan säävarman verkon vuoteen 2036 mennessä. Sallilassa se tarkoittaa noin 4–5 miljoonan investointeja verkkoon vuosittain.
– Se oli se Tapani-myrskyn paniikkinappula, jota painettiin. Onneksi sähköyhtiöt saivat lisäaikaa säävarmuuden toteuttamiseen, sillä myös sähkömittareita vaihdetaan, kun sähkömarkkinat muuttuvat niin, että mittarinlukema pitää saada vartin välein.
– Nämä eivät riipu meistä, meille määrätään, että näin teette.
Samoin kustannuksia on tuonut valtakunnallinen Datahub-palvelu, johon yhtiöiden piti liittyä ja vaihtaa järjestelmänsä kantaverkkoyhtiö Fingridin Datahubiin sopivaksi.
– Mikäli DataHubia ei olisi pystytty ottamaan meillä käyttöön, olisi toimilupia arvioitu uudelleen.
Sähköyhtiö saa tiedon katkoista viime tipassa
Loimaan seutu
Kati Uusitalo
– Sähkökatko on korkeintaan kaksi tuntia ja se ei koske koko jakelualuetta yhtä aikaa, Sallila Energian toimitusjohtaja Tarja Heinonen valottaa sitä, mitä tapahtuu, jos tulee sähköpula.
– Sitä voi sillä tavalla rauhallisin mielin ajatella, että voi tulla nytkin yhtäkkiä vika, voi olla puu kaatunut linjalle tai mennä vaikkapa joku eristin, niin kyllä siinä usein silloinkin menee parikin tuntia ennen kuin se saadaan kuntoon.
Sallila Sähkönsiirto saa mahdollisessa sähköpulassa määräykset Fingridiltä ja työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) ja tilannetta varten se on tehnyt suunnitelmia, joiden mukaan kuormitusta ryhdystään ajamaan alas.
Tarja Heinonen harmittelee, että jos sähkönjakelua joudutaan keskeyttämään, tieto tulee lyhyellä varoitusajalla heille ja siksi myös asiakkaille. Yhtiössä mietitäänkin parhaillaan, miten muuten katkoista voitaisiin viestiä kuin yhtiön kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa.
Suomalaiset ovat jo ryhtyneet ehkäisemään pulaa eli säästämään sähköä ja Sallilassakin on koottu säästövinkkejä nettiin.
– Kenenkään ei tarvitse yksin tehdä kaikkia säästöjä, mutta pieniä tekoja tämä vaatii kaikilta.
Pankkitunnusten takana olevan Datahubin (oma.datahub.fi) ja Sallila Energian sivuilta löytyvän Online-palvelun avulla voi huomata, mistä oma kulutus koostuu ja mistä voisi ehkä säästää.
– Lisäksi pääosalle asiakkaistamme pyrimme loppuvuoden aikana muuttamaan laskutuksen kuukauden välein tapahtuvaksi, jotta asiakkaan on helpompi hallita sähkölaskuja.
Jos tilanne menee jollakin asiakkaalla aivan mahdottomaksi, voidaan hänelle Tarja Heinosen mukaan tehdä esimerkiksi maksusuunnitelma.
– Yhteyttä kannattaa ottaa ajoissa.