KIRJOITTAJAVIERAS Sopeudutaan älykkäästi

0
Millaista asumista kuntiin kaavaillaan? Kirjoittajavieras toivoo jopa parin valtuustokauden mittaisia suunnitelmia. KUVA: LL Arkisto

Vuonna 1966 säädettiin uusi asuntotuotantolaki, josta tuli keskeinen ohjauksen väline aina 1980-luvun loppuun. Laki kumottiin lopulta 1993. Sitä ennen oli säädetty uusien hallinnon ohjauksen tuulten vallitessa laki asunto-olojen kehittämisestä vuonna 1985. Se on yhä voimassa.

Kuntia sitovien normien purku lähti liikkeelle 1980-luvun lopussa. Alku oli niin kutsuttu vapaakuntakokeilu, jota koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 1989 alussa.

Huomiotta ei voi tietenkään jättää 1990-luvun alun syvää lamaa Suomessa. Sen vaikutukset asumiseen olivat syviä ja pitkäaikaisia. Laman juurisyyt olivat kansallisia, erityisesti pankkisektorin sääntelyn vapauttamiseen liittyviä.

Aiemmin kunnan oli käytännössä tehtävä ainakin jonkinlainen asunto-ohjelma. Asunto-olojen kehittäminen tuli 1990-luvulla kunnissa osaksi silloista kuntasuunnitelmaa. Varsinkin kaupungeissa asumisen suunnittelulle oli edelleen tarve erityisesti maankäytön asioissa.

Muuttoliike loi asunnoille kysyntää ja uusia asemakaavoja tarvittiin. Edelleen aikoinaan kiireellä rakennettujen lähiöiden perusparantaminen tuli työlistalle.

Loimaan seudulla 1990-luvulla vuokra-asuntojen tuottaminen hiipui, niistä alkoi olla ylitarjontaa. Erityisryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten palveluasumiselle oli tarpeita.

Aloitin Alastarolla syyskuussa 1996 ja yksi ensimmäisiä asioita oli saattaa yhteistyössä Loimikodin kanssa perusparantamisen ensimmäisen vaiheen suunnittelu liikkeelle. Perusparantamisesta tulikin Alastarolla useamman vuoden teema.

Loimaalla kuntaliitokset 2005 ja 2009 näkyivät asuntotoimessa siten, että hajallaan olevat erilliset vuokratalot koottiin pääsääntöisesti yhteen yhtiöön, yksittäin aiemmin omistetuista asunto-osakkeista luovuttiin. Vuokra-asuntomarkkinoilla oli tavoite pyrkiä tasapainoon kysynnän ja tarjonnan välillä.

Nyttemmin näyttää olevan myös pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa olevan tarvetta palata pidemmän aikavälin ohjelman laatimiseen.

Asialistalla on esimerkiksi vuokra-asuntojen kunto, mahdolliset perusparantamiset, asuntojen hissit yleensä, esteetön liikkumisen ympäristö sekä uudishankkeet.

Laaja teema on ”älykäs sopeutuminen”. Tällä tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, jotka on otettava huomioon, kun pääosassa kuntia väestö ikääntyy ja on ikääntynyt vauhdilla ja samaan aikaan asukasluku on kääntynyt laskuun.

Ei suinkaan nosteta käsiä pystyyn, sopeudutaan. Hyvä työkalu tässä olisi ainakin kahden vaalikauden kattava ohjelma. Jotkut kunnat ovat jo liikkeellä.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen Alastaron kunnanjohtaja ja Loimaan kehittämisjohtaja

Matti Tunkkari