Kuluneena viikonloppuna pääsin osallistumaan Vuorovaikutuksen tutkimuksen päiville, jotka järjestettiin Tampereen yliopistolla. Kyseessä on Prologos ry:n, viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimusta ja koulutusta edistävän tieteellisen yhdistyksen, järjestämä tapahtuma. Osallistuminen ja ohjelmaan tutustuminen olivat osa erään kurssini ohjelmaa, mutta olisin varmasti mennyt paikalle myös täysin vapaaehtoisesti varsinkin, kun meille viestinnän opiskelijoille tarjottiin osallistumismahdollisuus ilmaiseksi.
Erityisesti mieleeni jäi Tampereen yliopiston viestinnän professori Pekka Isotaluksen keynote-puheenvuoro, jossa hän vei kuulijansa aikamatkalle medioidun eli mediavälitteisen vuorovaikutuksen menneisyyteen, nykypäivään ja tulevaisuuteen.
Isotalus korosti, että vaikka teknologia ja sen eri muodot ovat kehittyneet, vuorovaikutus on ja pysyy. Tästä kertoo muun muassa se, että vuorovaikutuksen tutkimuksessa hyödynnetään edelleen kymmeniä tai jopa satoja vuosia vanhoja teorioita. Aristoteleen retoriikka vie voiton muutamalla tuhannella vuodella.
LAUANTAIN puheenvuoro nosti pintaan paljon ajatuksia mediavälitteisen viestinnän ja vuorovaikutuksen saralla. Mieleen tulivat omat lapsuus- ja nuoruusajat Nokian näppäinpuhelinten ja sittemmin edelleen kehittyvien älypuhelinten ja somen kanssa. Vanhempien ja isovanhempien kertomukset siitä, millaista yhteydenpito oli heidän lapsuudessaan ja nuoruudessaan sekä sukulaisten perimätieto vielä vanhemmista sukulaisista, joiden yhteydenpito perustui lähinnä jalkapatikkaan.
Tulin aiheen tiimoilta pohtineeksi myös sitä, kuinka nykypäivänä teknologia on tuonut vuorovaikutuksen lähes jokaiseen hetkeen ja ajankohtaan. Vaikka juttelisit kasvokkain ystäväsi kanssa, saatat samaan aikaan vastata toisen viestiin. Oletuksena on olla tavoitettavissa lähes koko ajan.
HYVÄNÄ esimerkkinä toimii hiljattain ainakin oman ikäluokkani keskuudessa suosioon noussut BeReal-sovellus. Idea on yksinkertainen: sovellus lähettää kerran päivässä käyttäjilleen ilmoituksen, “it’s time to be real”, ja käyttäjien on vastattava ilmoitukseen ottamalla kuva samanaikaisesti etu- ja takakameralla. Reaaliaikaisuuden on tarkoitus tuoda vastapainoa sosiaaliselle medialle, jossa elämä näyttäytyy usein silotellusti: kameran ei tarvitse olla jatkuvasti valmiina kuvaamaan huippuhetkiä myöhemmin julkaistavaksi, kun päivitys tehdään sovelluksen määräämänä ajankohtana.
Samalla BeReal tulee olettaneeksi käyttäjiensä olevan saatavilla ja valmiina mihin aikaan tahansa. Ilmoitus saattaa tuoda somen läsnäolevaksi myös sellaisiin hetkiin, joissa puhelin muuten jäisi taskuun tai repun pohjalle. Kyseessä on paitsi tuore myös mielenkiintoinen ilmiö, joten kaikki päätelmät perustuvat mututuntumaan. Tieteellinen tutkimus tulee sitten perästä.
Oona Tepponen