Loimaan väkiluvun lasku jatkuu: Katso tästä oman paikkakuntasi väkiluvun muutos

0
Väki pakkautui Loimaan torille kesätapahtumien aikana, mutta kaupungin väkiluvun lasku on yksi maakunnan suurimmista kuluvana vuonna. Arkistokuva: Sari Holappa.

Loimaan väkiluku oli syyskuussa lähes 15 400. Luku on 230 henkilöä vähemmän kuin vuoden alussa, kertoo Tilastokeskuksen ennakkotilasto.

Kasvukuntia Varsinais-Suomessa on syyskuun tilanteen mukaan vain yhdeksän. Muissa maakunnan kunnissa väkiluku on laskenut tämän vuoden alusta. Lukumääräisesti isoin pudotus on Salossa, jossa väkiluku on vähentynyt 371 henkilöllä vuoden alusta.

Kasvukuntia Varsinais-Suomessa ovat Turku ja sen ympäryskaupungit Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio.

VÄKILUKU kasvoi tämän vuoden tammi–syyskuussa kuudessa maakunnassa. Varsinais-Suomi on yksi näistä.

Väkiluku nousi tammi–syyskuussa määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 12 674 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 3 879 hengellä. Varsinais-Suomen kasvua on tullut 1 728 asukkaan verran.

Väkilukuun suhteutettuna väestönkasvu oli myös suurinta Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, molemmissa 7,3 promillea väestöstä. Varsinais-Suomen suhteellinen väestönkasvu oli kolmanneksi suurinta, 3,6 promillea.

Väkiluku kasvoi myös Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

MÄÄRÄLLISESTI suurin väestötappio oli Kymenlaaksossa, joka menetti väestöstään 1 489 henkeä. Suhteellisesti suurimman väestötappion (10,1 promillea) koki Kainuu.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 10 623 henkeä, ja Pirkanmaa, 4 656 henkeä. Myös suhteellisesti eniten muuttovoittoa kokonaisnettomuuton mukaan saivat Pirkanmaa ja Uusimaa.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi–syyskuun aikana 109 440. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Pirkanmaalla, 2 828 henkeä. Myös suhteellinen muuttovoitto oli suurinta Pirkanmaalla, 5,3 promillea väestöstä.

TILASTOKESKUKSEN ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 559 198. Maamme väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana 10 957 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 21 245 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 11 884 vähemmän kuin kuolleita.

SYYSKUUN ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi 34 227 lasta, mikä on 3 539 lasta vähemmän kuin vuonna 2021. Kuolleiden määrä oli 46 111, mikä on 4 239 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi–syyskuussa elävänä syntyneiden määrä oli vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian pienin ja kuolleiden määrä vuodesta 1945 alkavan mittaushistorian suurin.

ENNAKKOTIETOJEN mukaan syntyvyys laski edellisvuodesta. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2021–syyskuu 2022) kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35, kun kalenterivuonna 2021 se oli 1,46. Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna 2019, jolloin se oli ennätyksellisen alhainen. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän