Mobiilista on tullut pankkiasioinnin pääkanava, mutta juhlia pitää ihan kasvokkain

0
Lounais-Suomen osuuspankin toimitusjohtaja Leena Nikula totesi, että henkilökunta tapaa säännöllisesti – siis muutenkin kuin satavuotisjuhlissa, vaikka osa työskentelee Loimaalla ja osa Paimion konttorissa. Mukana juhlimassa Ruissalon Telakalla olivat myös Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Vesa Aho, hallintoneuvoston puheenjohtaja Jussi Launto ja hallituksen puheenjohtaja Tuomas Heikkilä.

Loimaa/Turku

– Suomessa on laskentatavasta riippuen lähes 650 000 eri muotoista ja eri kokoista elinkeinotoimintaa harjoittavaa yritystä. Niistä ainoastaan pieni osa tulee ikinä saavuttamaan sadan vuoden rajapyykin, Lounais-Suomen osuuspankin hallituksen puheenjohtaja Tuomas Heikkilä totesi pankin satavuotisjuhlassa ja löysi yrityksille yhdistäviä tekijöitä.

– Satavuotiaaksi ei synnytä, satavuotiaaksi kasvetaan.

Mikäli haluaa tulla satavuotiaaksi, pitää olla valmis kehittämään toimintaansa – edes ylivertainen liikeidea ei muuttuvassa maailmassa yksin riitä. Pitää olla valmis katsomaan mikä toimii ja mikä ei ja mitä kannattaa tehdä ja mitä ei ainakaan kannata tehdä.

Muutos on ollut yrityksille alituinen seuralainen, ja tulee varmasti myös olemaan.

– Nykyään viikonlopusta selviää vielä vanhoin tiedoin, mutta loman jälkeen onkin jo päivitettävä osaamista, hän suhteutti muutoksen nopeutta.

Vaikka aloittaisi kuinka nuorena, ei kukaan yksinään saa aikaan satavuotiasta yhtiötä.

– Organisaatio ilman ihmisiä on pöytälaatikkoyhtiö. Sekin voi tulla satavuotiaaksi ja sitäkin voi juhlia, mutta aihetta on vähemmän ja on ainakin tylsemmät juhlat. Lounais-Suomen osuuspankinkin rakentamiseen eri aikoina on osallistunut melkoinen joukko ihmisiä eri aikoina.

Kuka työntekijänä, kuka asiakasomistajana tai hallinnon luottamustehtävissä.

– Lisäksi ilman oikeaa yhteishenkeä, tekemisen meininkiä, on vaikeaa päästä parhaaseen lopputulokseen.

Satavuotiaaksi kasvamiseen tarvitaan yhteisöllistä, uteliaasti tulevaisuuteen katsovaa asennetta.

– Satavuotiaat eivät murehdi menneitä ja suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Satavuotiaissa yrityksissä on nähty eri aikoja, niin hyviä kuin huonoja, ja niissä tiedetään, että kaikki kyllä järjestyy.

Lounais-Suomen osuuspankin historian erilaisia aikoja kerrattiin juhlissakin. Puheissa vilahtivat niin nimimuutokset osuuskassoista pankeiksi, pankkikriisi, tekninen kehitys kuin lukuisat yhdistymiset.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Jussi Launto summasi juhlassa niitä olleen esimerkiksi Paimion suunnalla kuusi ja varhaisin niistä jo 1936. Viime vuodenvaihteessa toteutui niistä viimeisin, jolloin Lounais-Suomen osuuspankki ja OP Loimaa sulautuivat.

Myös koko OP-ryhmä juhlii tänä vuonna, kun sille tulee täyteen 120 vuotta toimintaa.

– Pitkän historian varrelle on mahtunut kansantaloutta ja finanssialaa haastaneita jaksoja, OP-osuuskunnan johtokunnan jäsen, OP-ryhmän Vakuutusasiakkaat -segmentin liiketoimintajohtaja ja Pohjola Vakuutuksen toimitusjohtaja Vesa Aho totesi.

Muuttoliike, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio. Talousnäkymät, kilpailuympäristö, asiakaskäyttäytyminen, teknologia ja sääntely, hän listasi pankin toimintaympäristöön nyt vaikuttavia asioita.

Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään vaikeuttanut talousnäkymien tärkeää ennustettavuutta.

Mobiili on kasvanut asiakkaiden asioinnissa pääkanavaksi – kauas on tultu vuodesta 1996, jolloin OP perusti verkkopankin ensimmäisenä Euroopassa ja toisena maailmassa.

– Konttoreiden henkilökunta kohtasi asiakkaita kassapalveluissa tai ajanvarauksella konttorissa, mobiilissa tai puhelimitse vajaat 600 000 kertaa kolmessa kuukaudessa. Samalla ajanjaksolla OP-mobiiliin kirjauduttiin jo yli 136 miljoonaa kertaa.

Kaikki ei sentään hänen mukaansa muutu.

– Jatkossakin asiakkaat kaipaavat asiantuntemustamme arjen raha-asioiden hoitamiseen, unelmien toteuttamiseen, vaurastumiseen ja taloutensa turvaamiseen.

Sujuvuuden ja toimintavarmuuden lisäksi asiakkaat odottavat henkilökohtaista palvelua kaikissa kanavissa.

– Digitaalisuus ei vie pois kohtaamisen tarvetta.