Vapaudenkadulle suunniteltava uusi palvelutalo toisi Loimaalle noin 20 lisäpaikkaa tehostettuun palveluasumiseen, kun huomioidaan se, että uudella yksiköllä korvattaisiin Ilolakoti Alastarolla. Kuvituskuva, LL arkisto / Anu Salo.

LOIMAALLA iäkkäiden tehostettuun palveluasumiseen eli ympärivuorokautista hoitoa tarjoaviin asumisyksikköihin jonotti alkuviikosta yhdeksän henkilöä. Heistä viisi odottaa hoivakotipaikkaa kotona ja neljä osastoilla.

Lisäksi Loimaan kaupungin ikääntyneiden palveluissa on tiedossa, että lähipäivinä palveluasumispaikoille on tulossa uusia jonottajia kolme lisää.

Viimeisimmän tilaston perusteella touko-elokuun aikana jonotusaika tehostetun palveluasumisen paikoille Loimaalla oli keskimäärin 17 vuorokautta.

– Se on aika vähän, vanhustyön ohjaaja Kaija Muhonen arvioi ja suhteuttaa vanhuspalvelulain edellyttävän, että asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun palvelun tarve on todettu.

Keskiarvoista puhuttaessa huomioitavaa on se, että yksittäisten henkilöiden kohdalla jonotusaika tehostettuun palveluasumiseen voi olla huomattavasti pidempi kuin runsaat pari viikkoa.

Jonotusaikaa raportoidaan kolmesti vuodessa, ja Muhonen muistuttaa jonotusajan pituuden riippuvan etenkin siitä, kuinka paljon asumispaikkoja sattuu kulloinkin vapautumaan. Esimerkiksi viime vuoden lopussa keskimääräinen jono tehostettuun palveluasumiseen oli Loimaalla 28,7 vuorokautta eli lähes kuukauden.

Jonossa olevia iäkkäitä voidaan sijoittaa asumaan myös muilla paikkakunnilla sijaitseviin hoivakoteihin, jos Loimaalla ei ole sopivia paikkoja riittävän nopeasti tarjolla tai jos se on iäkkään tai hänen omaistensa toive.

Sosiaalihuoltolaki mahdollistaa asumispaikan hakemisen myös muualle kuin omaan kotikuntaan, ja näissä tapauksissa jonotusaika voi olla huomattavasti pidempi.

– Näitä hakijoita on puoleen ja toiseen säännöllisesti. Näissä jonotusaika on yleensä kolme kuukautta päätöksestä, Muhonen sanoo.

Vaikka kesällä Loimaalla oli tilastojen valossa suhteellisen lyhyet jonotusajat tehostetun palveluasumisen paikoille, se ei Muhosen mukaan muuta miksikään sitä, ettei Loimaalla ole riittävästi tarjolla iäkkäiden asumispaikkoja ja etenkään tulevaisuuden tarpeita ajatellen, kun yli 75-vuotiaita on yhä enemmän.

Hän kertoo, että tällä hetkellä parikymmentä loimaalaista on sijoitettu asumaan muille paikkakunnille. Heistä kymmenkunta asuu Pöytyällä.

Pitkän työuransa varrella hän on huomannut, kuinka palveluasumispaikoille sijoitetaan yhä iäkkäämpiä eli 90-vuotiaita tai sitä vanhempia.

– Sijoitettavien keski-ikä on noussut urani aikana valtavasti.

Viime vuoden toimintakertomuksen perusteella loimaalaisista 75 vuotta täyttäneistä omassa kodissaan asui 92,4 prosenttia ja tehostetussa asumispalvelussa 7,6 prosenttia. Muhonen taustoittaa, että omassa kodissa asumiseen lasketaan tässä tapauksessa myös se, jos iäkäs asuu vuokralla esimerkiksi Loimikodissa tai Tuulensuun rivitaloissa.

Hänen mukaansa tehostetussa palveluasumisessa jäädään tavoitteesta ja sen osuus jää liian pieneksi, koska Loimaalla ei ole riittävästi asumispaikkoja iäkkäille.

Loimaan kaupunki tarjoaa omana kunnallisena palvelutuotantonaan ainoastaan tehostetun palveluasumisen paikkoja.

Niin sanottuja välimuotoisia hoivapaikkoja kaupungilla ei ole tarjota omana palveluna. Välimuotoisella asumisella tarkoitetaan asumista, joka jää kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen väliin.

Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy ensi vuoden alussa Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, jonka investointisuunnitelmaan sisältyy Loimaan keskustaan Vapaudenkadulle rakennettava uusi noin 70-paikkainen iäkkäiden palvelutalo. Siihen suunnitellaan paikkoja sekä tehostetun että yhteisöllisen eli myös välimuotoisen palveluasumisen tarpeisiin.

Vapaudenkadun uudella palvelutalolla korvattaisiin osaltaan nykyinen Ilolakoti Alastarolla, jossa on 27 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Vapaudenkadun uuteen yksikköön suunnitellaan alustavasti 48 tehostetun paikkaa (LL 6.10.), joten Ilolakodin vähennyksen huomioiden uusi yksikkö toisi nettona noin 20 lisäpaikkaa tehostettuun palveluasumiseen Loimaalla.

Muhonen toivoo, että Vapaudenkadun yksikkö hyvinvointialueen tuottamana palveluna parantaisi tilannetta Loimaalla siten, että täällä olisi hoitopaikkoja riittävästi ja se toisi myös välimuotoista asumista tarjolle Loimaalle.

Hän muistuttaa, että yksityisellä puolella Tuulensuun rivitaloasuminen ja Alastarolla Loimikodin vuokra-asunnot ovat olleet myös jatkuvasti lähes täynnä ja ovat tarpeen vaihtoehtoina jatkossakin.

 

Asiakasmaksulaki turvaa toimeentuloa tehostetussa palveluasumisessa

LOIMAA Yleinen hintojen nousu ei ole toistaiseksi näkynyt omaisten tehostettua palveluasumista koskevina huolestuneina yhteydenottoina ainakaan Loimaan kaupungin ikääntyneiden palveluiden puolella.

Vanhustyön ohjaaja Kaija Muhonen kertoo, ettei tehostetun palveluasumisen kohdalla kustannusten nousua koskevia yhteydenottoja ole tullut lainkaan, koska asiakasmaksulaki turvaa hyvin asukkaan taloudellista selviytymistä.

Asiakasmaksulaki uudistui viime vuonna, ja sen perusteella iäkkäälle palveluasujalle on jäätävä kuukausittain vähintään 167 euron käyttövara asumis-, ruoka- ja hoitomenojen jälkeen. Muhosen mukaan tämän summan pitää riittää sellaisiin henkilökohtaisiin menoihin, kuten lääkkeisiin, kuljetuksiin, vaatteisiin, hygieniaan ja puhelinlaskuun.

Hän muistuttaa, että kun iäkäs muuttaa asumaan hoivakotiin, yleensä hänen omaistensa kanssa käydään seikkaperäisesti läpi ne etuudet, jotka iäkkäälle kuuluvat. Tärkeimpiä ovat Kelan hoitotuki ja eläkkeensaajan asumistuki.

– Kelan hoitotuki ja asumistuki edellytetään aina haettavaksi, koska asukkaalla on niihin oikeus.

Muhosen mukaan sellaiset kustannusnousut, kuten vuokra- ja hoitomenot, voivat jäädä yhteiskunnan eli valtion ja tulevien hyvinvointialueiden maksettaviksi, koska asiakasmaksulaki turvaa iäkkään toimeentuloa.

– Lakihan turvaa myös sen, etteivät asiakasmaksulain mukaiset maksut saa aiheuttaa toimeentulotuen tarvetta.

Loimaan kotihoidon puolellekaan ei ole toistaiseksi tullut yhteydenottoja mahdollisten kustannusnousujen johdosta.

Kotihoidon hallinnollinen osastonhoitaja Kirsi Theodorakis muistuttaa, että osa kotihoidon asiakkaista kykenee hoitamaan asioitaan itsenäisesti, osaa saa apua omilta läheisiltään ja osalla on edunvalvoja.

– Jos kotihoidon henkilöstö havaitsee, että joku asiakas tarvitsee apua asioidensa hoidossa, niin asiaa aletaan selvittämään. Muun muassa kotihoidon sosionomi ja geronomi selvittävät hyvin moninaisia asioita viikoittain.