Terveyskeskuksen jonoja lyhennetään hoitajien osaamiseen luottamalla

0
Vielä kurkattiin suuhunkin. Lääkäri Aino Rantanen tutki Elias Ruuthin Loimaan terveyskeskuksen päivystyksessä Eerika-äidin avustuksella, kun pikkumiehellä oli ollut kuumetta, nuhaa ja yskää.

Loimaa

Loimaan terveyskeskuksessa voi joutua odottamaan lääkäriin pääsyä jopa lähes kaksi kuukautta ei-kiireellisissä asioissa.

Jonoja aiotaan nyt lyhentää, ensin maaliskuuhun mennessä kolmeen viikkoon ja lopulta uuden hoitotakuulain mukaiseen viikkoon.

Miten tämä tehdään?

 

Loimaan terveyskeskuksen tiimit ovat käyneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Hyvä vastaanotto -valmennuksessa tämän vuoden ja vielä on tehtäviä ja koulutuspäiviä jäljelläkin.

Sen myötä on kehitetty uusia tapoja lyhentää jonoja taklata lääkäripulaa. Tavoitteena on toimia niin, että ihminen ohjautuisi heti oikealle ammattilaiselle ja häntä hoitaisivat hänet ja hänen asiansa jo tuntevat henkilöt.

– Tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta, jatkuvuutta, sujuvuutta ja moniammatillisuutta, Tarkoitus ei ole estää lääkärille pääsyä, osastonhoitaja Miia Laaksovirta sanoo.

Terveyskeskuksesta toivotaankin, että hoidon tarvetta arvioiviin ammattilaisiin luotettaisiin.

– Välttämättä lääkäri ei ole se paras asiantuntija joka asiassa, sairaanhoitaja Jenni Santamäki huomauttaa.

Joskus on parempi päästä heti esimerkiksi fysioterapeutin vastaanotolle

Kaikkeen ei tarvitakaan lääkäriä: joskus asiakkaan hoidon jatkumiseksi tai etenemiseksi riittää pelkkä puhelinaika tai hoitajan vastaanotto, josta hoitajalla on mahdollisuus tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä lääkäriin.

Hoitaja tekee vaikkapa ompeleiden poistoja, korvahuuhteluita ja antaa injektioita ja rokottaa. Puhelimessa taas voidaan kertoa määräaikaisseurontojen tuloksia ja selvitellä monia muita asioita.

Ensimmäistä helpotusta vaivoihin suositellaan haettavaksiomaolo.fi-palvelusta, johon voi listata omia oireita ja palvelu antaa hoito-ohjeita ja neuvoa siitä, mihin ottaa yhteyttä oireiden vuoksi.

Samoin terveyskeskuksesta toivotaan, että hoitajan vastaanotolle ja puhelinaikoihin käytettäisiin sähköistä ajanvarausta.

 

Loimaalla on jo yli 10 000:lle ihmiselle on määritetty oma hoidosta vastaava lääkäri ja tiimi, johon kuuluu lääkäreitä ja hoitajia.

Se on tarpeen erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, jotka tarvitsevat paljon tai jatkuvaa hoitoa – se luo asiakkaalle turvallisuudentunnetta, kun on tuttu henkilö vastassa. Sen on todettu myös sitouttavan paremmin ihmisiä hoitoonsa ja kaikkiaan parantavan hoitotuloksia.

Parhaillaan on käynnissä kokeilu, jossa esimerkiksi pitkäaikaissairaiden ei-kiireellisiä puheluita ohjataan tutulle tiimin hoitajalle.

Myös kiirevastaanotoille on tulossa uusi toimintamalli.

– Nyt kiirevastaanotolla on kaksi lääkäriä ja kaksi sairaanhoitajaa. Jatkossa siellä olisi lääkäri, yksi sairaanhoitaja ja lääkkeenmääräysoikeuden omaava sairaanhoitaja, Loimaan terveydenhuollon ylilääkäri Kirsi Jokinen sanoo.

 

Kiirevastaanoton eli päivystyksen lisäksi terveyskeskuksen lääkäreitä tarvitaan tarvitaan lasten- ja äitiysneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, murtumien jatkohoitopoliklinikalla ja diabetesvastaanotolla, jota pidetään kaksi päivää viikossa.

Samoin aikaa pitäisi riittää kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen tarpeisiin, kouluterveydenhoitoon ja asevelvollisten ja työttömien tarkastuksiin.

Terveyskeskuksen väki toteaakin valmennuksessa oikein havahtuneensa siihen, miten vähän kiireettömiin vastaanottoihin lopulta on aikaa.

Yhtälö ei ole muutenkaan helppo, sillä terveyskeskuksessa toimitaan vajaalla lääkärimiehityksellä.

Lääkäreitä on vaikea saada Loimaalle edes sijaisiksi ja Kirsi Jokinen sanoo viime aikoina käyneensä kauppaa jopa ”ihan yksittäisistä päivistä”, siis lääkäreistä, jotka voisivat tulla tekemään edes päivän viikossa.

Tulijat toivovat työnantajalta yhä useammin joustoa ja suuri osa lääkäreistä Loimaalla tekeekin vajaata viikkoa.

Syitä ovat perhetilanteet tai muun muassa opiskelu. Moni haluaa myös enemmän vapaa-aikaa, kun työpäiviä pidentää esimerkiksi työmatkaan kuluva aika. Juuri kukaan ei työskentele terveyskeskustyön lisäksi yksityisissä terveyspalveluissa.

– Kaksi virkaakin on auki, Alastarolle ja Oripäähän ei tahdo saada lääkäriä, Kirsi Jokinen toteaa ja kertoo, että etenkään nuoret lääkärit eivät halua työskennellä terveysaseman ainoana lääkärinä.

Hyvinvointialueen aloittaminen aiheuttaa lisäksi sitä, että töissä tulee olemaan vähemmän väkeä loppuvuonna. Henkilöstöä on nimittäin ohjeistettu mahdollisimman paljon pitämään vapaita ennen vuodenvaihteessa tapahtuvaa siirtoa.

Sitäkin terveyskeskuksessa on pohdittu, että odotettavissa on myös uuteen organisaatioon liittyviä kokouksia ja koulutuksia.

Sitä ei vielä tiedetä, miten paljon ja milloin niitä tulee olemaan.

– Ja mihin väliin niitä sitten pistetään, apulaisosastonhoitaja Mari-Kaisa Heikkinen huokaa.

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän